Arjen matkassa

Jokaisella meillä on uskomuksia itsestä, muista, ympäristöstä ja maailmasta. Uskomukset muokkaantuvat elämämme aikana ja ovat vuoroin vaikutuksessa kaiken kanssa. Uskomukset saavat meidät toimimaan tai olemaan toimimatta. Toiminta taas muovaa uskomuksiamme. Uskomukset muodostavat uskomusjärjestelmän, joka on monimutkainen ja jokaiselle omintakeinen, ja sitä on syytä pysähtyä tarkastelemaan tasaisin väliajoin.  Mikään ei ole varmaa, mutta johonkin on turvauduttava. Paatuneimmankin skeptikon on uskottava johonkin, jotta löytää motivaation toimia.  Ihmiset sietävät eri määrän epävarmuutta. Mikäli epävarmuutta on hankalaa sietää, turvautuu jäykemmin erilaisiin uskomuksiin, ja yrittää pitää niistä kiinni vaikka mikä olisi. Epävarmuuden sietämisen hankaluus kertoo perusturvallisuuden puutteesta. On saatava varmuutta elämään, sillä elämä on aikaisemmin ollut kaaottista ja pelottavaa. On etsittävä syyseuraussuhteita sieltäkin, missä niitä ei välttämättä ole kokeakseen olevansa turvassa. Epävar

Oletko tehnyt hätiköityjä johtopäätöksiä, täräyttänyt ilmoille huonon vitsin, nauranut väärässä paikassa, valinnut väärin tai keskeyttänyt puheenvuoron? Niin me kaikki. Ulkoinen ja sisäinen maailmamme tarjoaa jatkuvalla syötöllä erilaisia ärsykkeitä ja impulsseja, joihin reagoimme tai olemme reagoimatta. Lapsuudesta saakka olemme opetelleet karsimaan epäolennaiset yllykkeet tärkeämpien tieltä. Toisilta se sujuu luonnostaan helpommin kuin toisilla. Joidenkin tulee nähdä enemmän vaivaa impulssien kontrolloinnissa. Jokainen meistä on luvannut itselleen jotain ja päätynyt tekemään toisin. Mielihalut ovat usein voimakkaita, ja saattavat ajaa meitä arvojen vastaisiin toimiin. Impulssikontrollissa on kyse siitä, että pystyy vastustamaan näitä käytännön tasolla kohti pidemmän tähtäimen hyötyjä.   Impulssien hallinta on tärkeässä roolissa tavoitteiden saavuttamisessa.  Heittäytymiskyky, tilannekomiikka, sanavalmius, nopea reagointi, spontaanisuus. Esimerkkejä impulsiivisuuden hyvistä puolista.

Toiminta ja sen terapeuttinen käyttö on tuttua meille toimintaterapeuteille. Käytämme toimintaa jatkuvasti työssämme asiakkaidemme kanssa toiminnan analyysiä tehden. Missiomme on varmistaa jokaiselle toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa. Haluamme edistää kaikkien mahdollisuutta osallistua merkitykselliseen toimintaan, ja sitä kautta edistää terveyttä ja hyvinvointia. Jokaisella on oikeus toimintaan. Toiminnan kautta aistimme ja hahmotamme maailmaa, käytämme aikaamme ja energiaamme, pidämme itsemme aktiivisina, suuntaamme tarkkaavaisuuttamme, luomme muistoja, ratkomme haasteita, pidämme huolta, tyynnytämme tarpeitamme, olemme yhteydessä itseemme ja toisiimme, vaikutamme, määritämme identiteettiämme, muokkaamme kokemusmaailmaamme ja annamme elämälle merkityksen. Haluamme toiminnan kautta luoda uutta, tasapainottaa, rytmittää, järjestää, muodostaa rutiineja, oppia, kehittyä, sitoutua, osallistua, kokea merkityksellisyyttä, nauttia, tutkia, aikaansaada, oivaltaa,

Jos voisit jättää itsellesi vain kymmenen tavaraa, mitkä ne olisivat? Mitä ilman et tulisi toimeen? Mikä tuottaa sinulle puhdasta iloa? Herättää ihania muistoja? Mitä tarvitset päivittäin? Ihminen tarvitsee yllättävän vähän materiaa. Mitä enemmän tavaraa kertyy, sitä haluttomammin kaapinovia aukaisee. On sitä, tätä ja tuota, ja vielä vähän lisää. Kuinka ison kasan kaikki tavarasi muodostaisivat? Jos ajatuskin karmistuttaa, on aika tehdä inventaario.  1. Kulje kotisi läpi ja katso, mitä tavaroita näet.  2. Katso kaappien sisältö. Käy myös varastossa. 3. Suunnittele, mitkä tavarat sijoitat mihinkin paikkaan. 4. Pura tavarat lattialle, yksi huone kerrallaan. 5. Käy jokainen tavara läpi. Karsi pois turhat.      *Mieti, oletko käyttänyt tavaraa vuoteen. Ellet, voisitko luopua siitä?      *Jos päätät säästää, perustele itsellesi miksi. 6. Siirrä tavarat niille varatuille paikoille.  7. Vie karsitut tavarat esim. kirpputorille tai konttiin. Hienoa, olet tehnyt valtavan työn! Tässä vielä muuta

Tuntuuko sinulla olevan koko ajan hoppu? Onko sinulla oikeasti liian vähän aikaa, vai tarttuiko se jostain? Mihin loppujen lopuksi kiirehdit? Oletko kyseenalaistanut kiireesi?  Kun arki tuntuu sekalaiselta eikä tauoille ole ollut muka aikaa, pysähtymisen hetkellä aivot huutavat lisää aktiviteettia. On helppo tarttua johonkin stimuloivaan - tarkistaa some tai sähköposti. Kun koko päivän on tehnyt ajatustyötä tauotta, uppoutunut ihanaan työhön ja mielenkiintoisiin vapaa-ajan touhuihin, illalla voi huomata, ettei kehomieli rauhoitu. On aika aloittaa arjen priorisointi. Priorisoinnissa on tärkeä tietää, mikä on aidosti olennaista ; mikä on tehtävä nyt, mikä voi odottaa huomiseen. On oltava uskollinen omaan priorisointikykyyn ja noudattaa tehtyä suunnitelmaa . On tehokkainta  keskittyä kulloiseenkin tehtävään yksi kerrallaan, sillä oikeasti: multitaskaus ei ole mahdollista. On myös osattava sopeutua muutoksiin , tehdä tarvittaessa suunnitelmiin muutos ja irrottautua meneillä olevasta toimin

Terapiaprosessit asiakkaideni kanssa kestävät usein vuosia, ja näihin vuosiin mahtuu yleensä vaihtelevaista jaksamista. Saatamme asiakkaan kanssa huomata, ettemme pääse tavoitteissa eteenpäin toivomallamme tavalla. Kyse voi olla voimavarojen ehtymisestä. Silloin pysähdymme voimavaratyöskentelyn äärelle. Voimavaratyöskentelyssä on kyse siitä, että tavoitellaan mielihyvää pitkällä tähtäimellä hyödyntäen olemassa olevia vahvuuksia . Arjen suunnittelu lyhyellä tähtäimellä syö hyvinvointiamme. Lyhyen tähtäimen helpotukset auttavat ehkä hetkiseksi, mutta pidemmän ajan päästä ollaan usein tiukemmassa tilanteessa. On oltava riittävästi voimavaroja jaksaaksemme tehdä joka päivä arkisia valintoja, jotka palvelevat hyvinvointiamme kaukonäköisesti. Arkemme poikkeusoloissa on haastanut meitä monella tapaa. Kamppailemme ristiriitaisten ajatusten kanssa - nähdäkö läheisiä vai pistääkö varman päälle ja olla vain kotona. Huolestuneisuus omasta ja muiden terveydestä nousee herkästi, ja epävarmuus tuleva

Jos asiakas tulee minulle toimintaterapiaan tavoitteenaan ruuanlaiton edistäminen, se ei kerro minulle vielä paljoa. Tämä tieto kertoo minulle lähinnä vain sen, että ruuanlaitto ei suju jostain syystä parhaalla mahdollisella tavalla. Se, millaiseen työskentelyyn lähdemme, selviää vasta myöhemmin. Yksittäinen toiminta vaatii äärettömän paljon erilaisia taitoja ja valmiuksia. Jos ruuanlaitto sujuu vaivattomasti, olet autuaan tietämätön siitä, kuinka paljon tämä toiminta edellyttää sinulta ja ympäristöltäsi. Tarvitaan riittävän sopivat geenit, valmiudet, taidot, tiedot, arvot, olosuhteet, uskomukset, motivaatiotaso, tarvikkeet, ympäristön tuki ja niin edelleen. Tässä tekstissä lähden tarkastelemaan yksittäistä toimintaa -  ruuanlaittoa -  ja ihmettelemään, miten monisyistä tämä arkipäiväinen toiminta on.  Havainnoidessani asiakkaan toimintaa keittiössä haasteet voivat näyttäytyä toiminnassa esimerkiksi näin: - asiakas ei aloita koko toimintaa - ei löydä tarvikkeita - ei yllä tarvikkeisiin

Meille kaikille tuttu tilanne: muutokselle olisi tarve, missä motivaatio? Työssäni kohtaan tilanteita, joissa asiakas ei ole motivoitunut. Hän on esimerkiksi saanut maksusitoumuksen toimintaterapiaan, muttei koe tarvetta muutokselle. Voi olla, ettei asiakas ymmärrä haasteitaan, tai nuori on tullut vastaanotolleni vanhempiensa toiveesta. Ulkoapäin voi näyttää arjessa olevan selviä haasteita, mutta työskentelyämme hankaloittaa jokin. Motivaatiohaasteet voivat olla piilossa terapeutilta tai asiakkaalta. Yleensä ne tulevat kuitenkin jossain vaiheessa esille, esimerkiksi terapiakertojen jatkuvana perumisina, sovittujen välitehtävien laiminlyönteinä tai kuntoutuksen pakoilleenjymähtämisenä.  Motivaatiovajeen syyt voivat olla hyvin moninaiset.   ympäristö ei tarjoa tarpeeksi tukea muutokselle voimavaroja ei ole tarpeeksi akuutti kriisi, joka vie huomiota huonot kokemukset aiemmasta muutosyrityksestä ei tarvittavia välineitä ei tiedä, miten aloittaa hankaluus sietää epävarmuutta tai hankalia t

Sitä saattaa unelmoida hetkestä, kun laskee työläppärin kannen alas ja painaa työhuoneen oven kiinni viikon päätteeksi. Voi kuitenkin olla, ettei tämä hetki tuo heti helpottunutta ja innokasta oloa. Mielessä voi pyöriä häiritseviä ajatuksia sattuneesta asiakaskohtaamisesta tai ensi viikolla toteutuvasta kiperämmästä palaverista. Luontaisesti pyrimme hankalasta olosta eroon. Kukapa nauttii siitä, että ahdistavat ajatukset tunkeutuu mieleemme vasten tahtoamme, rintaa alkaa puristaa, vatsaa vääntää ja sydän pamppailee voimakkaasti? Yritämme ajatella jotain muuta. Tuntea jotain muuta. Olla iloinen viikonlopusta. Rentoutua. Tuttua meille kaikille. Välillä on hankalaa irrottautua työasioista. Usein teemme karhunpalveluksen, kun yritämme tuntea jotain muuta kuin tunnemme. Todellisuudessa emme voi valita tunteitamme. Ne ovat kehossamme tietyn aikaa, ja lähtevät pois omia aikojaan. Ne ovat kuin kutsumattomia vieraita; joskus mukavia ja tilanteeseen sopivia. Usein myös ikäviä, häiritseviä sivull

Havahduin kaaokseen. Olen vastikään muuttanut uuteen asuntoon, ja purkamattomat muuttolaatikot ovat haitanneet esteetöntä kulkua kodissani. Lisäksi on tuntunut, että töissä ja vapaa-ajalla on ollut liikaa hoidettavia asioita. Arkeni tuntui vielä suhteellisen hallittavissa olevalta, mutta halusin helpottaa oloani kaaoksen keskellä. Häiritseviä asioita on usein asiat, mitkä ovat roikkuneet jo kauan tai joiden deadlinet uhkaavat lähestyä (tai ovat jo menneet). Helpommin keskeneräisyyttä sietää, jos asioita on tarpeeksi vähän. Elämässä on aina jokin kesken. Kun hoidettavia alkaa olla liikaa, alkaa elämä tuntua hallitsemattomalta. Kun mieli alkaa oireilla keskeneräisistä asioista, elämä kaipaa jonkinlaista järjestystä. Tässä blogiteksissä esittelen harjoituksia, joiden myötä voit pysähtyä tarkastelemaan omaa arkeasi ja saada hallinnantunnetta kaaoksen keskelle. Harjoitukset Hae kynä ja paperia. Ota mahdollisimman mukava asento. Huokaise ja orientoidu tähän hetkeen. Aloita listaamalla asiat,

Mitä teet ensimmäiseksi herätessäsi? Missä järjestyksessä teet aamutoimesi? Mitä teet päivisin, iltapäivisin ja iltaisin? Miten valmistaudut nukkumaan? Miten nukut yösi? Todennäköisesti teet ainakin aamuisin ja iltaisin samat toimet suurin piirtein samassa järjestyksessä, ikään kuin automaattisesti. Sinun ei ehkä tarvitse käyttää hirveästi energiaa toimintojen miettimiseen/tekemiseen, ja ne sujuvat kuin luonnostaan. Rutiinien tekemisestä saa nautintoa, ja ne luovat turvaa elämään.  Tässä blogitekstissä sinun on mahdollisuus pysähtyä ohjatusti tarkastelemaan päivittäisiä rutiinejasi sekä arvioimaan, mitkä palvelevat sinua tämän hetkisessä elämässäsi. Tekstin loppuosassa on koottuna lista, jotka voivat auttaa sinua uuden rutiinin muodostamisessa.   Rutiinien tarkastelua Ota kynää ja paperia. Kirjoita otsikot kullekin vuorokaudenajalle: "aamu", "aamupäivä", "päivä", "iltapäivä", "ilta" ja "yö". Käy läpi mielessä tyypillistä vuor

Kesäloma on usealla jo alkanut, joillakin kohta loppunut, osalla vielä tulossa. Itselläni kesäloma alkaa viikon päästä. Vaikka nautin suurelta osin työstäni, loman alkaminen on ihanaa - voi tehdä mitä haluaa ilman velvoitteita ja kellon tuijottelua. Ah, mikä vapaus. Kun töihin paluu häämöttää, alkaa usealla tulla vastustavia tunteita. Se on aivan luonnollista. Arkeen tulee iso muutos, kun työt alkavat loman jälkeen. Autoin tänä vuonna itseäni ennakkoon. Kirjoitin itselleni kirjeen viimeiselle lomapäivälle, ja koostin työlistan syksyn ensimmäiselle työpäivälle. Ajattelin kirjeen lohduttavan minua lomasta luopumisessa, ja to-do-listan vähentävän töiden aloittamisen vaikeutta. Tuntuu helpottavalta jäädä lomalle syksyn tehtävälista valmiina, ettei lomalla tarvitse miettiä, mihin sitä elokuun alussa ryhtyisi. Alla vinkkejä molempiin. Esimerkki ensimmäisen työpäivän to-do-listasta - pakkaa työreppu - avaa sähköposti ja työpuhelin - poista lomaviestit - vastaa tulleisiin viesteihin

Minulla oli ollut pitkään to-do-listallani lohduttamisen ensiapupakkauksen tekeminen, johon sain idean Kiviniemen artikkelista . Pari vuotta sitten kaapistani löytyi tähän juuri sopiva puinen laatikko, johon aloin keräillä itseäni lohduttavia asioita. Laatikkoon kertyi muun muassa valokuvia mukavista muistoista, lapsuusaikana keräämiäni sileitä kiviä, lohduttavia tekstejä, pelikortit, kuulokkeet sekä vihko ja kynä. Päälle askartelin laatikolle nimen ja teippasin muutaman laastarin sen kylkeen. Jokaisella meillä on arjessa hetkiä, jolloin kaipaamme lohtua. Luo turvallisuuden tuntua, kun kaapista löytyy laatikko, jossa on lohduttavia asioita tilanteisiin, kun kotona ei ole ketään kenen kanssa olla murheen keskellä. Ehdotan, että sinäkin kokoat itsellesi lohduttamisen ensiapupakkauksen. Jokainen meistä ansaitsee lohtua silloin, kun on vaikeaa.  Tässä maailmantilanteessa on paljon epävarmuustekijöitä, ja ahdistus voi lisääntyä suurestikin. Ahdistus tai muut epämiellyttävät tunteet eivä