Arjen matkassa

Muistihaasteet ovat haastamassa arkea monin eri tavoin. Ne voivat näkyä toiminnassa esimerkiksi sovittujen tapaamisten tai käytyjen keskustelujen unohtamisena, ruuan pöydälle jättämisenä liian kauaksi aikaa tai vaikka keskeneräisen toiminnan äärelle palaamisen vaikeutena. Toimintaterapiassa kuntoutetaan muistitoimintoja tavoitteena rakentaa asiakkaalle tarkoituksenmukainen, merkityksellinen ja mielekäs arki. Toimintaterapeuttina olen kiinnostunut ensisijaisesti, ovatko arjen peruspalikat kunnossa. Miten asiakas nukkuu ja palautuu? Millainen ruokavalio ja -rytmi? Nesteytys? Tuleeko säännöllisesti liikuttua? Kaikki nämä vaikuttavat merkittävällä tavalla muistitoimintoihin ja arjen rakentamiseen, ja voi olla tarkoituksenmukaisinta lähteä näiden korjaamisesta liikkeelle. Haluan tietää, mistä asiakas nautti ja mitä hän haluaisi vahvistaa. Mistä tärkeistä asioista kuntoutuja jää nyt vaille? Missä haluaisi olla itsenäinen? Mukaan kuntoutusprosessiin on hyvä ottaa asiakkaan läheisiä, joilta sa

Aistitiedon käsittelystä (sensorisesta integraatiosta) tiedetään nykyisin enemmän kuin aikaisemmin, ja siihen osataan kiinnittää paremmin huomiota. Päiväkoti-ikäisenä en kuullut, että kukaan olisi käynyt toimintaterapiassa - toista se on nykypäivänä. Lähes jokaisessa päiväkotiryhmässä on joku, joka käy tai on käynyt toimintaterapeutin kanssa touhuamassa ja harjoittelemassa erilaisia taitoja ja valmiuksia. Useille lapsiasiakkaille tarjotaan terapiassa monipuolisia aistikokemuksia erilaisten liikuntapelien ja tuntoleikkien kautta aistisäätelyn jäsentymiseksi. Kuntoutuksella voidaan helpottaa lapsen ja perheen arkea merkittävästi, kun aistitiedon käsittely saadaan jäsentymään paremmin keskushermostossa. Terapiasta huolimatta joitakin aistisäätelyhäiriöitä voi jäädä aikuisuuteen. Voi olla myös tilanne, ettei lapsuudessa osattu huomioida ja kuntouttaa aistitiedon käsittelyn pulmia, ja epätavallista reagointia useisiin aistiärsykkeisiin esiintyy aikuiselämässä. Tässä tekstissä pyrin antamaan

ADHD-oireet ja -tietoisuus ovat kasvaneet yhteiskunnassamme. Yhä useampi osaa ja uskaltautuu hakeutua tutkimuksiin ja tuen piiriin saadakseen apua keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteisiinsa. Osalla paikkakunnalla tutkimuksiin pääsy julkisella puolella on viivästynyt suuren kysynnän vuoksi. Tässä tekstissä kokoan yhteen tärkeimmät tiedot aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä, johdatan pohtimaan spektrumiasi sekä koostan vinkit päivittäistä elämää varten. Teksti on suhteellisen pitkä. Kannustan sinua selaamaan otsikot ja nappaamaan sinulle mielenkiintoisimmat faktat ja arkea helpottavat helmet muistioosi. Pieni vinkki heti alkuun! Lukemista helpottamaan on keksitty useita sovelluksia. Voisitko sinä hyötyä bionisesta lukemisesta? Esimerkiksi Chromeen saa ladattua ilmaisen  Bionic Reader -sovelluksen , joka lihavoi sanojen ensimmäiset kirjaimet ja voi nopeuttaa lukemista. ADHD pähkinänkuoressa - ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden kehityksellinen/synnynnäinen neuropsykiatrinen häir

Oletko saanut maksusitoumuksen toimintaterapiaan ja odotat ensimmäistä käyntiäsi? Mietitkö, miten sinun tulisi valmistautua tapaamiseen? Ei ole mitenkään välttämätöntä valmistautua ennakkoon, mutta tämän tekstin johdattelemana voit pohtia arkeasi toimintaterapian kannalta olennaisten asioiden ympärillä. Mikäli sinulla on mahdollisuus, voit käydä läpi alla olevia kysymyksiä, ja kirjoittaa sinulle tärkeimpiä asioita ylös, joita haluat terapian alussa nostaa esille. Pääsette näin terapeutin kanssa helpommin etenemään kuntoutuksessa heti ensimmäiseltä käynniltä lähtien. Ensimmäisellä terapiakäynnillä terapeutti alkaa muodostaa kanssasi luottamuksellista terapiasuhdetta. Hän tutustuu sinuun ja on kiinnostunut toiminnallisuudestasi. Hän haluaa kuulla kuka olet, mitä sinulle kuuluu, millaisia toimintaympäristöjä arjessasi on, millainen on elämäntilanteesi ja toimintakykysi. Millainen elämäntarina sinulla on? Keitä perheeseesi ja tukiverkostoosi kuuluu? Miten aikaasi käytät ja kenen kanssa? Mi

Toimintaterapia perustuu toiminnantieteeseen, joka tutkii ihmisten toimintaa arjessa. Terapeutilla on käytössään erilaisia malleja ja viitekehyksiä suuntaamassa kuntoutusta. Keskeisessä roolissa toimintaterapiakuntoutuksessa on toiminnallisuuden vahvistaminen . Toiminnallisuus koostuu yksilöllisistä valmiuksista ja taidoista, ympäristön mahdollisuuksista ja rajoitteista sekä merkityksellisestä ja tarkoituksenmukaisesta toiminnasta. Terapeutti jatkuvasti arvioi asiakkaan toimintakykyä sekä suunnittelee yhdessä kuntoutujan ja verkoston kanssa keinoja ja menetelmiä kohti sujuvampaa ja arvokasta elämää. Tavoitteena on merkityksellinen, tarkoituksenmukainen ja mielekäs arki elämäntilanteesta ja olosuhteista huolimatta. Alla olevaan taulukkoon olen koonnut toimintaterapiakuntoutuksen ulottuvuudet, joka voi syventää ymmärrystä toimintaterapian monipuolisuudesta. Kuntoutuksen kohteena voi olla toimintakokonaisuudet: itsestä huolehtiminen, asiointi ja kotielämä, koulunkäynti ja opiskelu, työkyk

Siivoaminen on monella tapaa terapeuttista toimintaa. Sitä voi toimintaterapiaprosessissa hyödyntää sekä arvioinneissa että itse interventioissa. Minulle siivoaminen on rentouttavaa puuhaa, mielen puhdistamista, kaaoksenhallintaa, mindfulnessia ja energianpurkua. On ihana nähdä heti oman työn jälki ja nauttia kauniista lopputuloksesta. Joskus on mukava sotkea kunnolla ja antaa pölyn kertyä, jotta saa nautiskella epäjärjestyksen ja törkyjen kunnollisesta poistamisesta. Toisaalta saan mielihyvää myös ylläpitämällä jo valmiiksi siistiä kotia pienillä siivoustoimenpiteillä. Tässä blogitekstissäni esittelen siivoamisen terapeuttisia elementtejä hyödyntäen toimintaterapianimikkeistöä . Taitojen vahvistaminen siivoustoiminnalla Mikäli asiakkaalle on merkityksellistä edistää kotielämän toimintoja, voidaan toimintaterapiassa edistää siivoamisen taitoja. Siivoamista voidaan käyttää hyvin monenlaisten toimintakyvyn rajoitteiden lievittämiseen. Motoristen taitojen vahvistaminen Asiakkaan kanssa vo

Pakko-oireet haastavat jokapäiväistä elämää erityisesti niiden ollessa voimakkaita. Jokaisella meillä on varmasti joitain omia neurooseja, mutta häiriöksi pakko-oireet muuttuvat silloin, kun henkilöllä esiintyy pakkoajatuksia ja -toimintoja, jotka haittaavat merkittävästi toimintakykyä; oireet vievät >1h päivästä. Häiriö on neljänneksi yleisin psykiatrinen häiriö, esiintyvyys arviolta 2-3%. Yleensä se alkaa nuoruusiässä, mutta voi alkaa aikaisemmin tai myöhemminkin. Syynä pakko-oireiseen häiriöön katsotaan olevan perimätekijät ja epäedulliset oppimisprosessit. Häiriö kulkee usein suvussa. Elämänmuutos ja stressi voi laukaista oireet tai voimistaa olemassa olevia oireita.  Pakko-oireinen häiriö (OCD) voi olla pakkoajatus- ja/tai pakkotoimintopainotteista. Pakkoajatukset ovat jatkuvia, itsepintaisia ja vasten tahtoa mieleen tunkeutuvia mielikuvia, ajatuksia tai impulsseja, jotka aiheuttavat ahdistusta. Ne ovat syntyneet tavallisesta ajatuksesta, jolle on jostain syystä herkistynyt, ja

Meillä jokaisella on taatusti jokin apuväline kotona, esimerkiksi tietokone, silmälasit, suojakäsineet, selänpesin, laskin, turvaistuin, ovikello, kalenteri, palovaroitin, sähköhammasharja, kenkälusikka, kirkasvalolamppu, vibraattori, keittiöajastin tai purkinavaaja. Kun toimintakyky heikentyy, apuvälinetarve lisääntyy. Apuvälineillä on tarkoitus tukea arkea niin, että kukin pystyisi toimimaan mahdollisimman itsenäisesti. Päivittäistavarakaupoista saa nykyisin useammanlaisia apuvälineitä. Välineitä voi ostaa omakustanteisesti tai saada käyttöönsä apuvälinelainaamosta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Myös vammaispalveluista ja vakuutusyhtiöstä voi saada rahallista tukea apuvälineiden hankintaan. Toimintaterapiaprosessin aikana voidaan havaita tarve apuvälineelle. Terapeutti tekee apuvälinesuosituksen apuvälinelainaamoon. Mikäli saatavuusperusteet täyttyvät, asiakkaalle luovutetaan väline ilman omavastuuta. Asiakkaan kanssa tutustutaan välineeseen ja opetellaan sen käyttö. Myöhe