Arjen matkassa

Tiedätkö, juotko riittävästi nestettä päivän aikana? Aikuisella nestetarve on n. 2-3 litraa vuorokaudessa, josta osa tulee ruuasta. Juomalla juoda pitäisi noin  1,5 - 2 litraa  riippuen iästä, koosta ja aktiivisuustasosta. Helle, stressi, imettäminen, suolainen ruoka, kofeiini ja kuukautiset lisäävät nestetarvetta entisestään.  K ehomme on pääosin vettä, ja se tarvitsee sitä säännöllisesti toimiakseen. Milloin sinä juot? Juotko vain silloin kun on "pakko" tai janottaa? Eikö olisikin hyvä, jos janontunne tulisi ennaltaehkäisevästi? Kun tarvitsisimme vettä, tulisimme janoisiksi, hakeutuisimme juomaan, ja nestetasapaino rullaisi, voilà! Näin ei todellisuudessa ole. Keho ei sisäisesti muistuta sopivasta juomarytmistä, vaan meidän on huolehdittava siitä omatoimisesti .  Merkit kuivuudesta - jano - vähäinen virtsaamisentarve - virtsa tummaa ja väkevää - päänsärky - kuiva suu - kuiva iho ja limakalvot - palelu - heikotus, huimaus - väsy, aivosumu - ummetus Vaikka moni ...

Mitä asioita haluaisit saada aloitettua, mutta et vain saa aikaiseksi? Milloin viimeksi olet pysähtynyt pohtimaan miksi? Kohtaamme arjessa usein tilanteita, jolloin olemme aikoneet tehdä jonkin asian, mutta se on jäänyt toteuttamatta; suunnitteli pitävänsä vapaaillan kotona, mutta tulikin sovittua muuta. Piti pestä pyykkiä mutta toisin kävi. Tämän blogitekstin luominen on ollut minulle erityisen takkuista. Melko ironista. Kirjoittamisen aloittamista on estellyt mm. pysähtymisen haasteet, muu mielenkiintoinen tekeminen ja ympäristön ärsykkeet. Kuitenkin aihe on niin tärkeä, mielenkiintoinen, kutsuva ja arjessa läsnäoleva, että olen vain sinnikkäästi jatkanut, pikku hiljaa, pala kerrallaan. On täytynyt hyväksyä, että tämä teksti vain kestää kauemmin tulla valmiiksi. Itselleni aloittamisen vaikeus on tuttua. Vaikka 100%:sti tiedän , että kannattaa tauottaa työpäivää (sekä tiedollisesti että kokemuksen syvällä rintaäänellä), se on minulle ajoittain hankalaa. Tiedostan taukojen, ihan vaikka...

Toisinaan toiminnasta tulee pakkomielle. Addiktioiden hoito ontuu monella paikkakunnalla, ja vain osa saa tarvitsemaansa tukea. Tällä tekstillä pyrin tuomaan matalan kynnyksen itsereflektiokeinoja toiminnallisiin riippuvuuksiin ja niiden kuntouttamiseen.  Toiminnallinen riippuvuus on esimerkiksi peli-, seksi-, ostelu-, ruutu-, some-, syömis-, liikunta-, työ- tai mikä tahansa toimintaan liittyvä addiktio, jonka ilmenemistavat ovat yksilölliset. Se saattaa kehittyä salakavalasti tai yhtäkkisesti, ja syyt ovat moninaiset. Riskejä lisäävät mm. geneettinen taipumus, ADHD, traumat ja mallioppiminen.  Seuraavien vaiheiden (tunnistaminen, katkaisu ja vieroitus, kuntoutuminen sekä ylläpito) esittelyyn käytän esimerkkinä puhelinriippuvuutta. Nykypäivän iso globaalinen ongelma on suunnitelmallisesti nopeita dopamiineja syöttävä laite, johon tuhlautuu arvokkaita sisäisiä voimavarojamme mittaamattoman paljon. Milloin olet viimeksi kuunnellut kokonaisen albumin alusta loppuun skippaamatta y...

!! Tämä on huoli-ilmoitus !! Olen syvästi huolissani siitä, miten kohtelemme itseämme ja laiminlyömme perustarpeitamme. Siitä, kuinka pahoinpitelemme parasympaattista hermostomme. Emme huolehdi riittävästä sisäisestä turvallisuudesta ja terveistä rajoista. Arjessamme on pahoja puutteita rentoutumistaidoissa. Emme riittävästi hoivaa ja pidä itsestämme huolta. Pidämme normaalina jatkuvaa kiirettä ja sisäistä levottomuutta, joka tuo mukanaan erilaisia mielenterveyden haasteita . Olen havainnut merkittäviä vuorovaikutusongelmia halujen ja todellisten tarpeiden - sisäisen aikuisen ja lapsen välillä, ja näillä ristiriidoilla on merkittävä vaikutus kasvuumme ja kehitykseemme. Ruudun ja muiden päihteiden liiallinen käyttö sekä oman toiminnan ohjailun haasteet ovat tuoneet mukanaan laaja-alaisia itsesäätelyn ongelmia. On ollut pitkään jo esillä selkeää globaalia jaksamattomuutta , jolla on iso negatiivinen vaikutus läheisiimme ja elinympäristöömme. Avun ja tuen pyytäminen sekä vastaanottaminen...

Otsikosta tuttu ajatus, kun hermosto on kiihdyksissä. Mieli haraa vastaan, jos ihana flow pitää katkaista tai stressaantuneen kehon kanssa istahtaa. Hermoston rauhoittamisen aloitus voi olla vaikeaa. Yleensä kuitenkin jo ensimmäiset tietoisemmat hengitykset tai silmien sulkeminen rentouttavat, jonka jälkeen on helppo jatkaa itsensä tyynnyttelyä. Jos ympäristö on suotuisa eikä rentoutumista lähde suorittamaan, jokaisen rentoutushetken jälkeen on lähtökohtaisesti aina mukavampaa. Mutta mitä enemmän kiihtyneempi olo, sitä lujemmin mieli on rentoutumista vastaan. Ja vaikka tiedostaisi rentoutusharjoituksen huojentavan vaikutuksen, ei silti aina saa aloitettua. Muutokset on aivoille vaikeita! Aloitusvaikeuksia voi helpottaa monin tavoin. Itse aloitin tarrataulun. Lopussa häämöttää palkinto! Kuitenkaan kaikille ei seurantajärjestelmät sovi ja on keksittävä muuta. Alla muutamia muita ideoita. Toivottavasti saat toimivia vinkkejä näistä! Sisäisten vaatimusten höllentäminen Aloittaminen on hank...

Muistihaasteet ovat haastamassa arkea monin eri tavoin. Ne voivat näkyä toiminnassa esimerkiksi sovittujen tapaamisten tai käytyjen keskustelujen unohtamisena, ruuan pöydälle jättämisenä liian kauaksi aikaa tai vaikka keskeneräisen toiminnan äärelle palaamisen vaikeutena. Toimintaterapiassa kuntoutetaan muistitoimintoja tavoitteena rakentaa asiakkaalle tarkoituksenmukainen, merkityksellinen ja mielekäs arki. Toimintaterapeuttina olen kiinnostunut ensisijaisesti, ovatko arjen peruspalikat kunnossa. Miten asiakas nukkuu ja palautuu? Millainen ruokavalio ja -rytmi? Nesteytys? Tuleeko säännöllisesti liikuttua? Kaikki nämä vaikuttavat merkittävällä tavalla muistitoimintoihin ja arjen rakentamiseen, ja voi olla tarkoituksenmukaisinta lähteä näiden korjaamisesta liikkeelle. Haluan tietää, mistä asiakas nautti ja mitä hän haluaisi vahvistaa. Mistä tärkeistä asioista kuntoutuja jää nyt vaille? Missä haluaisi olla itsenäinen? Mukaan kuntoutusprosessiin on hyvä ottaa asiakkaan läheisiä, joilta sa...

Olemme elämässä kiinni aistien avulla. Kiinnitämme huomiomme merkityksellisiin aistiärsykkeisiin kehomme sisä- ja ulkopuolelta. Kun aistitiedon käsittely (sensorinen integraatio) toimii tarkoituksenmukaisesti, pystymme siirtymään joustavasti tunne- ja vireystilasta toiseen. Huomaamme, kun jokin asia on pielessä ja voimme tehdä muutoksia sen mukaisesti. Pyrimme myös jatkuvasti kehittämään kykyjämme pärjätäksemme elämässä entistä paremmin, sillä liian liian mukautunut ja turvallinen aistitieto käy tylsäksi, ja hakeudumme yhä monimutkaisempien toimintojen pariin. Aistitiedon käsittely vaikuttaa laajasti toimintakykyymme - vireystilaan, oppimiseen, käyttäytymiseen, toiminnanohjaukseen, vuorovaikutukseen, tunteidenhallintaan, itsesäätelyyn, keskittymiseen, hahmottamiseen, puheeseen, lihasjänteyteen, voimansäätelyyn, karkea- ja hienomotoriikkaan, motoriseen ohjailuun ja kätisyystaitoihin muutaman mainitakseni.  Aistitiedon käsittelystä tiedetään nykyisin enemmän kuin aikaisemmin, ja siih...

ADHD-oireet ja -tietoisuus ovat kasvaneet yhteiskunnassamme. Yhä useampi osaa ja uskaltautuu hakeutua tutkimuksiin ja tuen piiriin saadakseen apua keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteisiinsa. Osalla paikkakunnalla tutkimuksiin pääsy julkisella puolella on viivästynyt suuren kysynnän vuoksi. Tässä tekstissä kokoan yhteen tärkeimmät tiedot aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä, johdatan pohtimaan spektrumiasi sekä koostan vinkit päivittäistä elämää varten. Teksti on suhteellisen pitkä. Kannustan sinua selaamaan otsikot ja nappaamaan sinulle mielenkiintoisimmat faktat ja arkea helpottavat helmet muistioosi. Pieni vinkki heti alkuun! Lukemista helpottamaan on keksitty useita sovelluksia. Voisitko sinä hyötyä bionisesta lukemisesta? Esimerkiksi Chromeen saa ladattua ilmaisen  Bionic Reader -sovelluksen , joka lihavoi sanojen ensimmäiset kirjaimet ja voi nopeuttaa lukemista. ADHD pähkinänkuoressa - ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden kehityksellinen/synnynnäinen neuropsykiatrinen ...