Arjen matkassa

Ahdistuneisuus on yleistä, ja jokainen on kokenut sitä. Ahdistus muuttuu häiriöksi, kun se rajoittaa psyykkistä ja/tai sosiaalista toimintakykyä. Ahdistuneisuushäiriöt jaetaan julkisten paikkojen pelkoon, paniikkihäiriöön, sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön. Perusterveydenhuollossa 4-8% potilaista on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, 7% sosiaalisten tilanteiden pelko ja 4% paniikkihäiriö. Diagnostiset kriteerit löydät Käypähoidon sivuilta, ja voit halutessasi tutustua seuraavien linkkien kautta ahdistuneisuushäiriöiden oireisiin: Ahdistuneisuuskysely GAD-7 :  https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/GAD-7.aspx Paniikkioirekysely PDSS-SR :  https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/PDSS.aspx Julkisten paikkojen pelkoon liittyvä testi :  https://www.mind-diagnostics.org/agoraphobia-test Olen löytänyt upean kirjan selittämään ahdistuneisuuden luonnetta. Kirja tarjoaa hyviä harjoituksia yleisen ahdistuneisuude

Jokaisella on oikeus olla turvassa. Elämän aikana vaaran kokemus usein heilahtelee aidon uhkan kohdatessa (esim. onnettomuus, sairastuminen, väkivalta) ja sisäisen turvattomuuden hyökyaalloissa (esim. pelko menetyksestä tai kontrollin menettämisestä). Emme voi hallita kaikkea ja joudumme sietämään paljon epävarmuutta. Jokaisella on velvollisuus tarjota turvaa itsellemme ja muille kanssaeläjille.  Eloamme säätelee lait, säännöt ja normit sekä yhteiskunnalliset rakenteet, asenteet, kulttuuri ja palvelut, jotka osaltaan ovat vaikuttamassa turvallisuuden tunteeseemme. Jokaisessa perheessä vallitsee myös yksilölliset tavat ja rutiinit. Yksilöä ohjaa mm. keholliset rajat, hormonit, mielentila, tieto, keskittymiskyky, muistot, uskomukset, arvomaailma, pelot, toiveet, mielenkiinnonkohteet, toiminnanohjaustaidot ja aistijärjestelmä. Suomessa valtionneuvosto on laatinut yhteiskunnan turvallisuusstrategian (2017), jonka periaatteilla pyritään taata kansalaisille elintärkeät toiminnot kaikissa til