Arjen matkassa

Oletko saanut maksusitoumuksen toimintaterapiaan ja odotat ensimmäistä käyntiäsi? Mietitkö, miten sinun tulisi valmistautua tapaamiseen? Ei ole mitenkään välttämätöntä valmistautua ennakkoon, mutta tämän tekstin johdattelemana voit pohtia arkeasi toimintaterapian kannalta olennaisten asioiden ympärillä. Mikäli sinulla on mahdollisuus, voit käydä läpi alla olevia kysymyksiä, ja kirjoittaa sinulle tärkeimpiä asioita ylös, joita haluat terapian alussa nostaa esille. Pääsette näin terapeutin kanssa helpommin etenemään kuntoutuksessa heti ensimmäiseltä käynniltä lähtien. Ensimmäisellä terapiakäynnillä terapeutti alkaa muodostaa kanssasi luottamuksellista terapiasuhdetta. Hän tutustuu sinuun ja on kiinnostunut toiminnallisuudestasi. Hän haluaa kuulla kuka olet, mitä sinulle kuuluu, millaisia toimintaympäristöjä arjessasi on, millainen on elämäntilanteesi ja toimintakykysi. Millainen elämäntarina sinulla on? Keitä perheeseesi ja tukiverkostoosi kuuluu? Miten aikaasi käytät ja kenen kanssa? Mi

Oletko tehnyt hätiköityjä johtopäätöksiä, täräyttänyt ilmoille huonon vitsin, nauranut väärässä paikassa, valinnut väärin tai keskeyttänyt puheenvuoron? Niin me kaikki. Ulkoinen ja sisäinen maailmamme tarjoaa jatkuvalla syötöllä erilaisia ärsykkeitä ja impulsseja, joihin reagoimme tai olemme reagoimatta. Lapsuudesta saakka olemme opetelleet karsimaan epäolennaiset yllykkeet tärkeämpien tieltä. Toisilta se sujuu luonnostaan helpommin kuin toisilla. Joidenkin tulee nähdä enemmän vaivaa impulssien kontrolloinnissa. Jokainen meistä on luvannut itselleen jotain ja päätynyt tekemään toisin. Mielihalut ovat usein voimakkaita, ja saattavat ajaa meitä arvojen vastaisiin toimiin. Impulssikontrollissa on kyse siitä, että pystyy vastustamaan näitä käytännön tasolla kohti pidemmän tähtäimen hyötyjä.   Impulssien hallinta on tärkeässä roolissa tavoitteiden saavuttamisessa.  Heittäytymiskyky, tilannekomiikka, sanavalmius, nopea reagointi, spontaanisuus. Esimerkkejä impulsiivisuuden hyvistä puolista.

Jos asiakas tulee minulle toimintaterapiaan tavoitteenaan ruuanlaiton edistäminen, se ei kerro minulle vielä paljoa. Tämä tieto kertoo minulle lähinnä vain sen, että ruuanlaitto ei suju jostain syystä parhaalla mahdollisella tavalla. Se, millaiseen työskentelyyn lähdemme, selviää vasta myöhemmin. Yksittäinen toiminta vaatii äärettömän paljon erilaisia taitoja ja valmiuksia. Jos ruuanlaitto sujuu vaivattomasti, olet autuaan tietämätön siitä, kuinka paljon tämä toiminta edellyttää sinulta ja ympäristöltäsi. Tarvitaan riittävän sopivat geenit, valmiudet, taidot, tiedot, arvot, olosuhteet, uskomukset, motivaatiotaso, tarvikkeet, ympäristön tuki ja niin edelleen. Tässä tekstissä lähden tarkastelemaan yksittäistä toimintaa -  ruuanlaittoa -  ja ihmettelemään, miten monisyistä tämä arkipäiväinen toiminta on.  Havainnoidessani asiakkaan toimintaa keittiössä haasteet voivat näyttäytyä toiminnassa esimerkiksi näin: - asiakas ei aloita koko toimintaa - ei löydä tarvikkeita - ei yllä tarvikkeisiin

Meille kaikille tuttu tilanne: muutokselle olisi tarve, missä motivaatio? Työssäni kohtaan tilanteita, joissa asiakas ei ole motivoitunut. Hän on esimerkiksi saanut maksusitoumuksen toimintaterapiaan, muttei koe tarvetta muutokselle. Voi olla, ettei asiakas ymmärrä haasteitaan, tai nuori on tullut vastaanotolleni vanhempiensa toiveesta. Ulkoapäin voi näyttää arjessa olevan selviä haasteita, mutta työskentelyämme hankaloittaa jokin. Motivaatiohaasteet voivat olla piilossa terapeutilta tai asiakkaalta. Yleensä ne tulevat kuitenkin jossain vaiheessa esille, esimerkiksi terapiakertojen jatkuvana perumisina, sovittujen välitehtävien laiminlyönteinä tai kuntoutuksen pakoilleenjymähtämisenä.  Motivaatiovajeen syyt voivat olla hyvin moninaiset.   ympäristö ei tarjoa tarpeeksi tukea muutokselle voimavaroja ei ole tarpeeksi akuutti kriisi, joka vie huomiota huonot kokemukset aiemmasta muutosyrityksestä ei tarvittavia välineitä ei tiedä, miten aloittaa hankaluus sietää epävarmuutta tai hankalia t

Mitä teet ensimmäiseksi herätessäsi? Missä järjestyksessä teet aamutoimesi? Mitä teet päivisin, iltapäivisin ja iltaisin? Miten valmistaudut nukkumaan? Miten nukut yösi? Todennäköisesti teet ainakin aamuisin ja iltaisin samat toimet suurin piirtein samassa järjestyksessä, ikään kuin automaattisesti. Sinun ei ehkä tarvitse käyttää hirveästi energiaa toimintojen miettimiseen/tekemiseen, ja ne sujuvat kuin luonnostaan. Rutiinien tekemisestä saa nautintoa, ja ne luovat turvaa elämään.  Tässä blogitekstissä sinun on mahdollisuus pysähtyä ohjatusti tarkastelemaan päivittäisiä rutiinejasi sekä arvioimaan, mitkä palvelevat sinua tämän hetkisessä elämässäsi. Tekstin loppuosassa on koottuna lista, jotka voivat auttaa sinua uuden rutiinin muodostamisessa.   Rutiinien tarkastelua Ota kynää ja paperia. Kirjoita otsikot kullekin vuorokaudenajalle: "aamu", "aamupäivä", "päivä", "iltapäivä", "ilta" ja "yö". Käy läpi mielessä tyypillistä vuor