Arjen matkassa

Muistihaasteet ovat haastamassa arkea monin eri tavoin. Ne voivat näkyä toiminnassa esimerkiksi sovittujen tapaamisten tai käytyjen keskustelujen unohtamisena, ruuan pöydälle jättämisenä liian kauaksi aikaa tai vaikka keskeneräisen toiminnan äärelle palaamisen vaikeutena. Toimintaterapiassa kuntoutetaan muistitoimintoja tavoitteena rakentaa asiakkaalle tarkoituksenmukainen, merkityksellinen ja mielekäs arki. Toimintaterapeuttina olen kiinnostunut ensisijaisesti, ovatko arjen peruspalikat kunnossa. Miten asiakas nukkuu ja palautuu? Millainen ruokavalio ja -rytmi? Nesteytys? Tuleeko säännöllisesti liikuttua? Kaikki nämä vaikuttavat merkittävällä tavalla muistitoimintoihin ja arjen rakentamiseen, ja voi olla tarkoituksenmukaisinta lähteä näiden korjaamisesta liikkeelle. Haluan tietää, mistä asiakas nautti ja mitä hän haluaisi vahvistaa. Mistä tärkeistä asioista kuntoutuja jää nyt vaille? Missä haluaisi olla itsenäinen? Mukaan kuntoutusprosessiin on hyvä ottaa asiakkaan läheisiä, joilta sa...

Olemme elämässä kiinni aistien avulla. Kiinnitämme huomiomme merkityksellisiin aistiärsykkeisiin kehomme sisä- ja ulkopuolelta. Kun aistitiedon käsittely (sensorinen integraatio) toimii tarkoituksenmukaisesti, pystymme siirtymään joustavasti tunne- ja vireystilasta toiseen. Huomaamme, kun jokin asia on pielessä ja voimme tehdä muutoksia sen mukaisesti. Pyrimme myös jatkuvasti kehittämään kykyjämme pärjätäksemme elämässä entistä paremmin, sillä liian liian mukautunut ja turvallinen aistitieto käy tylsäksi, ja hakeudumme yhä monimutkaisempien toimintojen pariin. Aistitiedon käsittely vaikuttaa laajasti toimintakykyymme - vireystilaan, oppimiseen, käyttäytymiseen, toiminnanohjaukseen, vuorovaikutukseen, tunteidenhallintaan, itsesäätelyyn, keskittymiseen, hahmottamiseen, puheeseen, lihasjänteyteen, voimansäätelyyn, karkea- ja hienomotoriikkaan, motoriseen ohjailuun ja kätisyystaitoihin muutaman mainitakseni.  Aistitiedon käsittelystä tiedetään nykyisin enemmän kuin aikaisemmin, ja siih...

Oletko saanut maksusitoumuksen toimintaterapiaan ja odotat ensimmäistä käyntiäsi? Mietitkö, miten sinun tulisi valmistautua tapaamiseen? Ei ole mitenkään välttämätöntä valmistautua ennakkoon, mutta tämän tekstin johdattelemana voit pohtia arkeasi toimintaterapian kannalta olennaisten asioiden ympärillä. Mikäli sinulla on mahdollisuus, voit käydä läpi alla olevia kysymyksiä, ja kirjoittaa sinulle tärkeimpiä asioita ylös, joita haluat terapian alussa nostaa esille. Pääsette näin terapeutin kanssa helpommin etenemään kuntoutuksessa heti ensimmäiseltä käynniltä lähtien. Ensimmäisellä terapiakäynnillä terapeutti alkaa muodostaa kanssasi luottamuksellista terapiasuhdetta. Hän tutustuu sinuun ja on kiinnostunut toiminnallisuudestasi. Hän haluaa kuulla kuka olet, mitä sinulle kuuluu, millaisia toimintaympäristöjä arjessasi on, millainen on elämäntilanteesi ja toimintakykysi. Millainen elämäntarina sinulla on? Keitä perheeseesi ja tukiverkostoosi kuuluu? Miten aikaasi käytät ja kenen kanssa? Mi...

Toimintaterapia perustuu toiminnantieteeseen, joka tutkii ihmisten toimintaa arjessa. Terapeutilla on käytössään erilaisia malleja ja viitekehyksiä suuntaamassa kuntoutusta. Keskeisessä roolissa toimintaterapiakuntoutuksessa on toiminnallisuuden vahvistaminen . Toiminnallisuus koostuu yksilöllisistä valmiuksista ja taidoista, ympäristön mahdollisuuksista ja rajoitteista sekä merkityksellisestä ja tarkoituksenmukaisesta toiminnasta. Terapeutti jatkuvasti arvioi asiakkaan toimintakykyä sekä suunnittelee yhdessä kuntoutujan ja verkoston kanssa keinoja ja menetelmiä kohti sujuvampaa ja arvokasta elämää. Tavoitteena on merkityksellinen, tarkoituksenmukainen ja mielekäs arki elämäntilanteesta ja olosuhteista huolimatta. Alla olevaan taulukkoon olen koonnut toimintaterapiakuntoutuksen ulottuvuudet, joka voi syventää ymmärrystä toimintaterapian monipuolisuudesta. Kuntoutuksen kohteena voi olla toimintakokonaisuudet: itsestä huolehtiminen, asiointi ja kotielämä, koulunkäynti ja opiskelu, työkyk...

Siivoaminen on monella tapaa terapeuttista toimintaa. Sitä voi toimintaterapiaprosessissa hyödyntää sekä arvioinneissa että itse interventioissa. Minulle siivoaminen on rentouttavaa puuhaa, mielen puhdistamista, kaaoksenhallintaa, mindfulnessia ja energianpurkua. On ihana nähdä heti oman työn jälki ja nauttia kauniista lopputuloksesta. Joskus on mukava sotkea kunnolla ja antaa pölyn kertyä, jotta saa nautiskella epäjärjestyksen ja törkyjen kunnollisesta poistamisesta. Toisaalta saan mielihyvää myös ylläpitämällä jo valmiiksi siistiä kotia pienillä siivoustoimenpiteillä. Tässä blogitekstissäni esittelen siivoamisen terapeuttisia elementtejä hyödyntäen toimintaterapianimikkeistöä . Taitojen vahvistaminen siivoustoiminnalla Mikäli asiakkaalle on merkityksellistä edistää kotielämän toimintoja, voidaan toimintaterapiassa edistää siivoamisen taitoja. Siivoamista voidaan käyttää hyvin monenlaisten toimintakyvyn rajoitteiden lievittämiseen. Motoristen taitojen vahvistaminen Asiakkaan kanssa vo...

Julkaisimme psykologiystäväni kanssa Minä olen totta -podcastin 11.12.2021 aiheesta itseksi tuleminen. Missiona meillä on auttaa ihmisiä tutkimaan ja elämään heille merkityksellistä, aitoa ja omannäköistä elämää täydellä potentiaalillaan. Kaikki sarjan 10 jaksoa on nyt julkaistu, ja ne ovat kuunneltavissa Spotifyssä ja Google Podcasteissa . Tässä tekstissä esittelen julkaistut jaksomme.  Minä olen totta -podcast 1. Minä sytyn -jaksossa syvennytään intohimojen olemukseen, löytämiseen ja vahvistamiseen. Jakso johdattelee kuulijan omien intohimojen äärelle, pohtimaan mistä ne tulevat, mitä ne kertovat itsestä, mitä esteitä niiden tiellä saattaa olla ja mikä voisi auttaa niiden toteuttamisessa. intohimot, itsetutkiskelu, intiimiys, tärkeys, esteet, nautinto, kiinnostuksenkohteet, kokeilu, uteliaisuus, tuki, tutkimukset, homeostaasi, mielihyvä, harmonia, flow, kompromissit, ajatustyö 2. Minä kehossani -jaksossa pureudutaan vanhaan ja viisaaseen kehoon, joka viestii meille alati palautu...

Toiminta ja sen terapeuttinen käyttö on tuttua meille toimintaterapeuteille. Käytämme toimintaa jatkuvasti työssämme asiakkaidemme kanssa toiminnan analyysiä tehden. Missiomme on varmistaa jokaiselle toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa. Haluamme edistää kaikkien mahdollisuutta osallistua merkitykselliseen toimintaan, ja sitä kautta edistää terveyttä ja hyvinvointia. Jokaisella on oikeus toimintaan. Toiminnan kautta aistimme ja hahmotamme maailmaa, käytämme aikaamme ja energiaamme, pidämme itsemme aktiivisina, suuntaamme tarkkaavaisuuttamme, luomme muistoja, ratkomme haasteita, pidämme huolta, tyynnytämme tarpeitamme, olemme yhteydessä itseemme ja toisiimme, vaikutamme, määritämme identiteettiämme, muokkaamme kokemusmaailmaamme ja annamme elämälle merkityksen. Haluamme toiminnan kautta luoda uutta, tasapainottaa, rytmittää, järjestää, muodostaa rutiineja, oppia, kehittyä, sitoutua, osallistua, kokea merkityksellisyyttä, nauttia, tutkia, aikaansaada, oivaltaa, ...

Jos asiakas tulee minulle toimintaterapiaan tavoitteenaan ruuanlaiton edistäminen, se ei kerro minulle vielä paljoa. Tämä tieto kertoo minulle lähinnä vain sen, että ruuanlaitto ei suju jostain syystä parhaalla mahdollisella tavalla. Se, millaiseen työskentelyyn lähdemme, selviää vasta myöhemmin. Yksittäinen toiminta vaatii äärettömän paljon erilaisia taitoja ja valmiuksia. Jos ruuanlaitto sujuu vaivattomasti, olet autuaan tietämätön siitä, kuinka paljon tämä toiminta edellyttää sinulta ja ympäristöltäsi. Tarvitaan riittävän sopivat geenit, valmiudet, taidot, tiedot, arvot, olosuhteet, uskomukset, motivaatiotaso, tarvikkeet, ympäristön tuki ja niin edelleen. Tässä tekstissä lähden tarkastelemaan yksittäistä toimintaa -  ruuanlaittoa -  ja ihmettelemään, miten monisyistä tämä arkipäiväinen toiminta on.  Havainnoidessani asiakkaan toimintaa keittiössä haasteet voivat näyttäytyä toiminnassa esimerkiksi näin: - asiakas ei aloita koko toimintaa - ei löydä tarvikkeita - ei yllä...

Pysähdy hetkeksi itsesi äärelle. Ota kynää ja paperia viereesi. Tarkkaile hengitystä, kehoa, tunnemaailmaasi ja ajatuksenjuoksuasi. Pane merkille ne asiat, joita kohtaan huomaat tuntevasi vastustusta, pakoilemisentarvetta, epämiellyttävyyttä tai vastentahtoisuutta. Kirjoita nämä ylös yksi kerrallaan seuraavaa odottaen. Viivy harjoituksessa muutama minuutti. Tarkastele lopuksi oloasi ja halutessasi listaasi. Mitä huomaat? Huomasit ehkä vastustelleesi mielessäsi tulevaa palaveria, alkavaa siivousurakkaa, lenkille lähtemistä, eilistä sanaharkkaa, häiritseviä ajatuksia tai kiputuntemusta. Saatoit laittaa merkille vastustelusi kehollisen vastineen, esimerkiksi leukojen kiristyksen tai puristavan tunteen rinnassa. Et ole vastusteluissasi yksin. Hankalien tunteiden ja tuntemusten keskellä on aivan luonnollista, että yritämme pyrkiä siitä eroon. Kukapa sitä mielellään kärsisi? Herkästi lähdemme kontrolloimaan tunteitamme, ajatuksiamme ja arkeamme. Haluamme takaisin koetun mukavuuden. Yritämme ...

Kertoessani olevani toimintaterapeutti suurin osa kysyy minulta, mitä toimintaterapeutti tekee. Ei se ihmekään ole, sillä toimintaterapia on Suomessa uudehko ammatti. Ensimmäiset Suomessa kouluttautuneet toimintaterapeutit valmistuivat vuonna 1972. Mitä toimintaterapeutti tekee? Työn painotukset riippuvat terapeutin työpaikasta, mutta toimintaterapeutti arvioi kuntoutujan toimintakykyä, tekee kodinmuutostöiden ja apuvälinetarpeen kartoitusta sekä valmistaa ortooseja. Tarvittavia taitoja ja valmiuksia vahvistetaan asiakkaalle merkityksellisten ja mielekkäiden toimintojen kautta, annetaan ohjausta ympäristöön sekä tehdään moniammatillista yhteistyötä. Missä toimintaterapeutit työskentelevät? Sairaaloissa, yrityksissä, yhdistyksissä, terveyskeskuksissa, kouluissa, hoito- ja kuntoutuslaitoksissa, päiväkodeissa, järjestöissä, palvelukodeissa, ammatinharjoittajina ja vankiloissa (muutama mainitakseni). Toimintaterapian palveluja osataan hyödyntää aina vain enemmän ja enemmän, ...