Arjen matkassa

Jokaisella on oikeus olla turvassa. Elämän aikana vaaran kokemus usein heilahtelee aidon uhkan kohdatessa (esim. onnettomuus, sairastuminen, väkivalta) ja sisäisen turvattomuuden hyökyaalloissa (esim. pelko menetyksestä tai kontrollin menettämisestä). Emme voi hallita kaikkea ja joudumme sietämään paljon epävarmuutta. Jokaisella on velvollisuus tarjota turvaa itsellemme ja muille kanssaeläjille.  Eloamme säätelee lait, säännöt ja normit sekä yhteiskunnalliset rakenteet, asenteet, kulttuuri ja palvelut, jotka osaltaan ovat vaikuttamassa turvallisuuden tunteeseemme. Jokaisessa perheessä vallitsee myös yksilölliset tavat ja rutiinit. Yksilöä ohjaa mm. keholliset rajat, hormonit, mielentila, tieto, keskittymiskyky, muistot, uskomukset, arvomaailma, pelot, toiveet, mielenkiinnonkohteet, toiminnanohjaustaidot ja aistijärjestelmä. Suomessa valtionneuvosto on laatinut yhteiskunnan turvallisuusstrategian (2017), jonka periaatteilla pyritään taata kansalaisille elintärkeät toiminnot kaikissa til

Sisäisestä turvallisuudesta tai turvattomuudesta puhutaan ja kirjoitetaan mielestäni aivan liian vähän. Turvattomuus voi varjostaa toimijuutta monella tapaa. Se ei yksistään pysähdy sisäiseen ahdistuneisuuteen, vaan heijastuu usein myös ulkopuolille sosiaalisiin tilanteisiin. Pyrin tässä kirjoituksessani tuomaan toiminnallisia vinkkejä, joiden avulla voit lähteä tutkimaan turvallisuudentunnetta ja vahvistaa sitä. Sisäinen turvallisuus lähtee rakentumaan vauvana kiintymyssuhteiden kautta. Jos tarpeisiisi ei vastattu riittävästi koet, ettet ole turvassa. Olet ehkä oppinut pysymään vaiti omista tarpeistasi ja tunteistasi. Jos sinua on kohdeltu henkisesti tai fyysisesti kaltoin, tai olet esimerkiksi menettänyt rakkaan läheisen, sisäinen turvallisuutesi on kokenut kolahduksen. Olet oppinut, ettei aina ole mahdollista elää turvassa tässä maailmassa, eivätkä kaikki ihmiset ole luotettavia. Jokaisella meillä on tarve olla riittävästi turvassa, ja luottaa riittävästi elämän kantavuuteen