Arjen matkassa

Pakko-oireet haastavat jokapäiväistä elämää erityisesti niiden ollessa voimakkaita. Jokaisella meillä on varmasti joitain omia neurooseja, mutta häiriöksi pakko-oireet muuttuvat silloin, kun henkilöllä esiintyy pakkoajatuksia ja -toimintoja, jotka haittaavat merkittävästi toimintakykyä; oireet vievät >1h päivästä. Häiriö on neljänneksi yleisin psykiatrinen häiriö, esiintyvyys arviolta 2-3%. Yleensä se alkaa nuoruusiässä, mutta voi alkaa aikaisemmin tai myöhemminkin. Syynä pakko-oireiseen häiriöön katsotaan olevan perimätekijät ja epäedulliset oppimisprosessit. Häiriö kulkee usein suvussa. Elämänmuutos ja stressi voi laukaista oireet tai voimistaa olemassa olevia oireita.  Pakko-oireinen häiriö (OCD) voi olla pakkoajatus- ja/tai pakkotoimintopainotteista. Pakkoajatukset ovat jatkuvia, itsepintaisia ja vasten tahtoa mieleen tunkeutuvia mielikuvia, ajatuksia tai impulsseja, jotka aiheuttavat ahdistusta. Ne ovat syntyneet tavallisesta ajatuksesta, jolle on jostain syystä herkistynyt, ja

Tämä teksti on jatkoa edelliselle postaukselle Älä huoli 1/3 . Esittelen tiivistetysti seitsemän askeleen ohjelman. Lopuksi vedän asiat yhteen. Leahyn seitsemän askeleen ohjelma 1. Erota toisistaan hedelmällinen ja hedelmätön murehtiminen 2. Hyväksy tosiasiat ja sitoudu muutokseen 3. Uhmaa huolentäyteisiä ajatusmallejasi 4. Keskity syvällä piilevään uhkaan 5. Käännä "menetys" mahdollisuudeksi 6. Käytä tunteitasi, älä kanna niistä huolta 7. Ota ajankäyttö haltuusi 1. Erota toisistaan hedelmällinen ja hedelmätön murehtiminen Huolestumisesta on apua, kun keskittyy hedelmällisiin huoliin etsien sopivaa ratkaisua, ja käsittelee hyödyttömät huolet tunnetasolla. Hedelmällinen huoli on huoli, joka auttaa ratkaisemaan käsillä olevan ongelman johtaen konkreettisiin toimiin. Hedelmättömään huoleen ei ole olemassa vastauksia; jossittelua, vatvomista, hautomista. Jos erottelu on hankalaa, voi kysyä itseltä, mikä tulee ratkaista, jotta huoleni tuntuisi ratkaistulta? Voisinko kääntää murhee

Ahdistuneisuus on yleistä, ja jokainen on kokenut sitä. Ahdistus muuttuu häiriöksi, kun se rajoittaa psyykkistä ja/tai sosiaalista toimintakykyä. Ahdistuneisuushäiriöt jaetaan julkisten paikkojen pelkoon, paniikkihäiriöön, sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön. Perusterveydenhuollossa 4-8% potilaista on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, 7% sosiaalisten tilanteiden pelko ja 4% paniikkihäiriö. Diagnostiset kriteerit löydät Käypähoidon sivuilta, ja voit halutessasi tutustua seuraavien linkkien kautta ahdistuneisuushäiriöiden oireisiin: Ahdistuneisuuskysely GAD-7 :  https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/GAD-7.aspx Paniikkioirekysely PDSS-SR :  https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/PDSS.aspx Julkisten paikkojen pelkoon liittyvä testi :  https://www.mind-diagnostics.org/agoraphobia-test Olen löytänyt upean kirjan selittämään ahdistuneisuuden luonnetta. Kirja tarjoaa hyviä harjoituksia yleisen ahdistuneisuude

Sitä saattaa unelmoida hetkestä, kun laskee työläppärin kannen alas ja painaa työhuoneen oven kiinni viikon päätteeksi. Voi kuitenkin olla, ettei tämä hetki tuo heti helpottunutta ja innokasta oloa. Mielessä voi pyöriä häiritseviä ajatuksia sattuneesta asiakaskohtaamisesta tai ensi viikolla toteutuvasta kiperämmästä palaverista. Luontaisesti pyrimme hankalasta olosta eroon. Kukapa nauttii siitä, että ahdistavat ajatukset tunkeutuu mieleemme vasten tahtoamme, rintaa alkaa puristaa, vatsaa vääntää ja sydän pamppailee voimakkaasti? Yritämme ajatella jotain muuta. Tuntea jotain muuta. Olla iloinen viikonlopusta. Rentoutua. Tuttua meille kaikille. Välillä on hankalaa irrottautua työasioista. Usein teemme karhunpalveluksen, kun yritämme tuntea jotain muuta kuin tunnemme. Todellisuudessa emme voi valita tunteitamme. Ne ovat kehossamme tietyn aikaa, ja lähtevät pois omia aikojaan. Ne ovat kuin kutsumattomia vieraita; joskus mukavia ja tilanteeseen sopivia. Usein myös ikäviä, häiritseviä sivull

Minulla oli ollut pitkään to-do-listallani lohduttamisen ensiapupakkauksen tekeminen, johon sain idean Kiviniemen artikkelista . Pari vuotta sitten kaapistani löytyi tähän juuri sopiva puinen laatikko, johon aloin keräillä itseäni lohduttavia asioita. Laatikkoon kertyi muun muassa valokuvia mukavista muistoista, lapsuusaikana keräämiäni sileitä kiviä, lohduttavia tekstejä, pelikortit, kuulokkeet sekä vihko ja kynä. Päälle askartelin laatikolle nimen ja teippasin muutaman laastarin sen kylkeen. Jokaisella meillä on arjessa hetkiä, jolloin kaipaamme lohtua. Luo turvallisuuden tuntua, kun kaapista löytyy laatikko, jossa on lohduttavia asioita tilanteisiin, kun kotona ei ole ketään kenen kanssa olla murheen keskellä. Ehdotan, että sinäkin kokoat itsellesi lohduttamisen ensiapupakkauksen. Jokainen meistä ansaitsee lohtua silloin, kun on vaikeaa.  Tässä maailmantilanteessa on paljon epävarmuustekijöitä, ja ahdistus voi lisääntyä suurestikin. Ahdistus tai muut epämiellyttävät tunteet eivä