Arjen matkassa

Muistihaasteet ovat haastamassa arkea monin eri tavoin. Ne voivat näkyä toiminnassa esimerkiksi sovittujen tapaamisten tai käytyjen keskustelujen unohtamisena, ruuan pöydälle jättämisenä liian kauaksi aikaa tai vaikka keskeneräisen toiminnan äärelle palaamisen vaikeutena. Toimintaterapiassa kuntoutetaan muistitoimintoja tavoitteena rakentaa asiakkaalle tarkoituksenmukainen, merkityksellinen ja mielekäs arki. Toimintaterapeuttina olen kiinnostunut ensisijaisesti, ovatko arjen peruspalikat kunnossa. Miten asiakas nukkuu ja palautuu? Millainen ruokavalio ja -rytmi? Nesteytys? Tuleeko säännöllisesti liikuttua? Kaikki nämä vaikuttavat merkittävällä tavalla muistitoimintoihin ja arjen rakentamiseen, ja voi olla tarkoituksenmukaisinta lähteä näiden korjaamisesta liikkeelle. Haluan tietää, mistä asiakas nautti ja mitä hän haluaisi vahvistaa. Mistä tärkeistä asioista kuntoutuja jää nyt vaille? Missä haluaisi olla itsenäinen? Mukaan kuntoutusprosessiin on hyvä ottaa asiakkaan läheisiä, joilta sa

Oletko saanut maksusitoumuksen toimintaterapiaan ja odotat ensimmäistä käyntiäsi? Mietitkö, miten sinun tulisi valmistautua tapaamiseen? Ei ole mitenkään välttämätöntä valmistautua ennakkoon, mutta tämän tekstin johdattelemana voit pohtia arkeasi toimintaterapian kannalta olennaisten asioiden ympärillä. Mikäli sinulla on mahdollisuus, voit käydä läpi alla olevia kysymyksiä, ja kirjoittaa sinulle tärkeimpiä asioita ylös, joita haluat terapian alussa nostaa esille. Pääsette näin terapeutin kanssa helpommin etenemään kuntoutuksessa heti ensimmäiseltä käynniltä lähtien. Ensimmäisellä terapiakäynnillä terapeutti alkaa muodostaa kanssasi luottamuksellista terapiasuhdetta. Hän tutustuu sinuun ja on kiinnostunut toiminnallisuudestasi. Hän haluaa kuulla kuka olet, mitä sinulle kuuluu, millaisia toimintaympäristöjä arjessasi on, millainen on elämäntilanteesi ja toimintakykysi. Millainen elämäntarina sinulla on? Keitä perheeseesi ja tukiverkostoosi kuuluu? Miten aikaasi käytät ja kenen kanssa? Mi

Palautumista voidaan arvioida muun muassa erilaisilla kyselyillä, kartoituksilla ja laskureilla, sydämen sykkeen tarkkailulla, oma-arvioilla, älykelloilla/-sormuksilla ja unitutkimuksilla. Minä tarkkailin reilut kaksi vuotta palautumistani systemaattisesti (yhteistyössä älykelloni kanssa) kiinnostuessani hermostoni tilasta. 30.11.2019 - 2.1.2022 välisenä aikana uppouduin aiheeseen täysin; hankin laajasti tietoa palautumisesta, tilastoin, tein analyysejä, kaavioita ja yhteenvetoja kuukausi- ja vuositasolla sekä suunnittelin tarpeellisia muutoksia arkeeni. Tekemieni muutosten jälkeen oli mielenkiintoista seurata, oliko tekemilläni muutoksilla vaikutusta. Välillä otin tarkempaan syyniin tietyn faktorin tutkiakseni, onko esimerkiksi joogalla tai kuukautisilla vaikutusta palautumiseeni*. Kirjasin päivittäin laskentataulukkoon liikuntakerrat, kuormitustekijät, sykevälivaihtelut ja matalimmat sykkeet yöllä. Pitkään myös tilastoin, millainen olo/vireystila oli herätessäni, minkä verran sain sy

Jos asiakas tulee minulle toimintaterapiaan tavoitteenaan ruuanlaiton edistäminen, se ei kerro minulle vielä paljoa. Tämä tieto kertoo minulle lähinnä vain sen, että ruuanlaitto ei suju jostain syystä parhaalla mahdollisella tavalla. Se, millaiseen työskentelyyn lähdemme, selviää vasta myöhemmin. Yksittäinen toiminta vaatii äärettömän paljon erilaisia taitoja ja valmiuksia. Jos ruuanlaitto sujuu vaivattomasti, olet autuaan tietämätön siitä, kuinka paljon tämä toiminta edellyttää sinulta ja ympäristöltäsi. Tarvitaan riittävän sopivat geenit, valmiudet, taidot, tiedot, arvot, olosuhteet, uskomukset, motivaatiotaso, tarvikkeet, ympäristön tuki ja niin edelleen. Tässä tekstissä lähden tarkastelemaan yksittäistä toimintaa -  ruuanlaittoa -  ja ihmettelemään, miten monisyistä tämä arkipäiväinen toiminta on.  Havainnoidessani asiakkaan toimintaa keittiössä haasteet voivat näyttäytyä toiminnassa esimerkiksi näin: - asiakas ei aloita koko toimintaa - ei löydä tarvikkeita - ei yllä tarvikkeisiin

Meillä on moninaisia tarpeita. Tarpeet ja niiden tyydyttymisaste liittyy vahvasti motivaatioon, valintoihin, käyttäytymiseen, ajatuksiin ja tunteisiin, ja paljon paljon muuhunkin niin tietoiseen kuin tiedostomattomaankin - vaikuttaen toimijuuteen. Tämän blogitestin kautta pääset tutustumaan yhteisiin inhimillisiin tarpeisiimme sekä tutkailemaan tarpeiden tyydyttymistä tämänhetkisessä elämässäsi. Teemaa pohtiessani tuli ensimmäisenä mieleen Maslow'n tarvehierarkia (vaikkakin se lienee jo hieman aikaansa elänyt). Siinä ajatellaan, että ihmisen tulee tyydyttää riittävästi perustarpeensa ennen kuin voi alkaa etsiä tyydytystä ylemmille tarpeilleen. Tärkeintä on hengissä säilyminen; fysiologiset tarpeet ja turvallisuus. Seuraavaksi tulevat esille rakkaus ja yhteenkuuluvuus, arvostus, ja lopuksi itsensä toteuttaminen. Myöhemmin Maslow on lisännyt hierarkiaan vielä itsensä ylittämisen tarpeet, jolla tarkoitetaan yhteyden saamista johonkin minää suurempaan (taiteeseen, uskontoon tms). https

Toiminnanohjaus on ehdottoman tärkeä taito arjessa. Se on tiedonkäsittelyä, joka mahdollistaa toimintojen tekemisen alusta loppuun tavoitteen saavuttamiseksi. Taito kehittyy läpi elämän, mutta sitä voidaan myös tietoisesti harjoitella. Yhteen yksinkertaiseltakin tuntuvaan toimintaan sisältyy erittäin runsas joukko erilaisia taitoja ja valmiuksia. Jos jossakin taidon tai valmiuden osasessa on jotain pulmaa, toiminta ei etene tehokkaasti ja joustavasti. Toiminnanohjaukseen kuuluu: 1 Toiminnan suunnittelu *asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen *ison kokonaisuuden pilkkominen osiin *tavoitteen ja suunnitelman muodostaminen *ideoiden tuottaminen *suoritustavan ja keinojen valitseminen *tarvittavien resurssien huomioiminen (aika, kuormittavuus, omat kyvyt, välineet jne.) *harkinta ja  ennakointi *organisointi *tilanteiden jäsentäminen *jaksottaminen *toimintasuunnitelman tekeminen 2 Toiminnan aloittaminen *kyky aloittaa toiminta suunnitelman mukaisesti *oma-aloitteisuus *ohjeiden kuuntel

Kertoessani olevani toimintaterapeutti suurin osa kysyy minulta, mitä toimintaterapeutti tekee. Ei se ihmekään ole, sillä toimintaterapia on Suomessa uudehko ammatti. Ensimmäiset Suomessa kouluttautuneet toimintaterapeutit valmistuivat vuonna 1972. Mitä toimintaterapeutti tekee? Työn painotukset riippuvat terapeutin työpaikasta, mutta toimintaterapeutti arvioi kuntoutujan toimintakykyä, tekee kodinmuutostöiden ja apuvälinetarpeen kartoitusta sekä valmistaa ortooseja. Tarvittavia taitoja ja valmiuksia vahvistetaan asiakkaalle merkityksellisten ja mielekkäiden toimintojen kautta, annetaan ohjausta ympäristöön sekä tehdään moniammatillista yhteistyötä. Missä toimintaterapeutit työskentelevät? Sairaaloissa, yrityksissä, yhdistyksissä, terveyskeskuksissa, kouluissa, hoito- ja kuntoutuslaitoksissa, päiväkodeissa, järjestöissä, palvelukodeissa, ammatinharjoittajina ja vankiloissa (muutama mainitakseni). Toimintaterapian palveluja osataan hyödyntää aina vain enemmän ja enemmän,