Arjen matkassa

Kirjastossa on ainakin meillä päin pitkät jonot Stanley Rosenbergin kirjaan Opas vagushermon parantavaan voimaan . Sain sen käsiini kuukausien jonotuksen jälkeen. Tässä tekstissä tiivistän kirjan antia. Minulle tärkeintä oli oppia Porgesin teoriasta ja ottaa käyttööni helppoja tekniikoita, joilla pystyn edistämään rentoutumista ja palautumista arjessani. Stephen Porgesin polyvagaalinen teoria jakaa autonomisen hermoston kolmeen osaan kahden (sympaattisen ja parasympaattisen) sijaan: 1) parasympaattinen vagushermon ventraalinen haara (rauhoittuminen, palautuminen, sosiaalinen liittyminen) 2) sympaattinen hermosto (taistele-pakene, stressaava/uhkaava tilanne) 3) parasympaattinen vagushermon dorsaalinen haara (lamaantuminen, "alasajotila", toivottomuus) Lisäksi esitellään kaksi hybridihermorataa, jossa: - vagushermon ventraalinen haara ja selkäytimen sympaattinen hermorunko ovat aktivoituneina yhtäaikaisesti (leikkimielinen kilpailu, toimeen ryhtyminen) - vagushermon ventraaline

Elämässä emme pääse kokonaan eroon epämiellyttävistä tunteista, tuntemuksista, ajatuksista tai tapahtumista. Tulee ikäviä uutisia, surua ja fyysistä kipua. Evoluution ja selviytymisen vuoksi aivomme ovat rakentuneet niin, että negatiiviset asiat jäävät usein paremmin mieleen kuin positiiviset. Omat virheet saatetaan muistaa pitkään, vaikka muut ovat ne unohtaneet jo aikaa sitten. Itsekritiikki välillä nostaa päätään, ja vie meiltä energiaa merkityksellisemmistä asioista. Kiire, stressi, ahdistus, viha, pelko, syyllisyys, häpeä, katkeruus, mustasukkaisuus, ikävä. Lista on pitkä. Jokaisella meillä on omat selviytymiskeinomme. Jotkut lisäävät liikuntaa, toiset itkevät tai purkavat stressiä luovilla menetelmillä. Jotkut lähtevät ratkomaan tilannetta älyllisesti. Toiset mietiskelevät tai soittavat läheiselle. Omaa oloa voi helpottaa monin eri keinoin. Kun olosi on jostain syystä hankala, käytkö saunassa rentoutumassa? Hemmotteletko itseäsi jalkakylvyllä? Puratko tuntojasi juoksulenkillä?