Arjen matkassa

Muistihaasteet ovat haastamassa arkea monin eri tavoin. Ne voivat näkyä toiminnassa esimerkiksi sovittujen tapaamisten tai käytyjen keskustelujen unohtamisena, ruuan pöydälle jättämisenä liian kauaksi aikaa tai vaikka keskeneräisen toiminnan äärelle palaamisen vaikeutena. Toimintaterapiassa kuntoutetaan muistitoimintoja tavoitteena rakentaa asiakkaalle tarkoituksenmukainen, merkityksellinen ja mielekäs arki. Toimintaterapeuttina olen kiinnostunut ensisijaisesti, ovatko arjen peruspalikat kunnossa. Miten asiakas nukkuu ja palautuu? Millainen ruokavalio ja -rytmi? Nesteytys? Tuleeko säännöllisesti liikuttua? Kaikki nämä vaikuttavat merkittävällä tavalla muistitoimintoihin ja arjen rakentamiseen, ja voi olla tarkoituksenmukaisinta lähteä näiden korjaamisesta liikkeelle. Haluan tietää, mistä asiakas nautti ja mitä hän haluaisi vahvistaa. Mistä tärkeistä asioista kuntoutuja jää nyt vaille? Missä haluaisi olla itsenäinen? Mukaan kuntoutusprosessiin on hyvä ottaa asiakkaan läheisiä, joilta sa...

Toimintaterapia perustuu toiminnantieteeseen, joka tutkii ihmisten toimintaa arjessa. Terapeutilla on käytössään erilaisia malleja ja viitekehyksiä suuntaamassa kuntoutusta. Keskeisessä roolissa toimintaterapiakuntoutuksessa on toiminnallisuuden vahvistaminen . Toiminnallisuus koostuu yksilöllisistä valmiuksista ja taidoista, ympäristön mahdollisuuksista ja rajoitteista sekä merkityksellisestä ja tarkoituksenmukaisesta toiminnasta. Terapeutti jatkuvasti arvioi asiakkaan toimintakykyä sekä suunnittelee yhdessä kuntoutujan ja verkoston kanssa keinoja ja menetelmiä kohti sujuvampaa ja arvokasta elämää. Tavoitteena on merkityksellinen, tarkoituksenmukainen ja mielekäs arki elämäntilanteesta ja olosuhteista huolimatta. Alla olevaan taulukkoon olen koonnut toimintaterapiakuntoutuksen ulottuvuudet, joka voi syventää ymmärrystä toimintaterapian monipuolisuudesta. Kuntoutuksen kohteena voi olla toimintakokonaisuudet: itsestä huolehtiminen, asiointi ja kotielämä, koulunkäynti ja opiskelu, työkyk...

Pakko-oireet haastavat jokapäiväistä elämää erityisesti niiden ollessa voimakkaita. Jokaisella meillä on varmasti joitain omia neurooseja, mutta häiriöksi pakko-oireet muuttuvat silloin, kun henkilöllä esiintyy pakkoajatuksia ja -toimintoja, jotka haittaavat merkittävästi toimintakykyä; oireet vievät >1h päivästä. Häiriö on neljänneksi yleisin psykiatrinen häiriö, esiintyvyys arviolta 2-3%. Yleensä se alkaa nuoruusiässä, mutta voi alkaa aikaisemmin tai myöhemminkin. Syynä pakko-oireiseen häiriöön katsotaan olevan perimätekijät ja epäedulliset oppimisprosessit. Häiriö kulkee usein suvussa. Elämänmuutos ja stressi voi laukaista oireet tai voimistaa olemassa olevia oireita.  Pakko-oireinen häiriö (OCD) voi olla pakkoajatus- ja/tai pakkotoimintopainotteista. Pakkoajatukset ovat jatkuvia, itsepintaisia ja vasten tahtoa mieleen tunkeutuvia mielikuvia, ajatuksia tai impulsseja, jotka aiheuttavat ahdistusta. Ne ovat syntyneet tavallisesta ajatuksesta, jolle on jostain syystä herkistynyt...

Jos asiakas tulee minulle toimintaterapiaan tavoitteenaan ruuanlaiton edistäminen, se ei kerro minulle vielä paljoa. Tämä tieto kertoo minulle lähinnä vain sen, että ruuanlaitto ei suju jostain syystä parhaalla mahdollisella tavalla. Se, millaiseen työskentelyyn lähdemme, selviää vasta myöhemmin. Yksittäinen toiminta vaatii äärettömän paljon erilaisia taitoja ja valmiuksia. Jos ruuanlaitto sujuu vaivattomasti, olet autuaan tietämätön siitä, kuinka paljon tämä toiminta edellyttää sinulta ja ympäristöltäsi. Tarvitaan riittävän sopivat geenit, valmiudet, taidot, tiedot, arvot, olosuhteet, uskomukset, motivaatiotaso, tarvikkeet, ympäristön tuki ja niin edelleen. Tässä tekstissä lähden tarkastelemaan yksittäistä toimintaa -  ruuanlaittoa -  ja ihmettelemään, miten monisyistä tämä arkipäiväinen toiminta on.  Havainnoidessani asiakkaan toimintaa keittiössä haasteet voivat näyttäytyä toiminnassa esimerkiksi näin: - asiakas ei aloita koko toimintaa - ei löydä tarvikkeita - ei yllä...

Meille kaikille tuttu tilanne: muutokselle olisi tarve, missä motivaatio? Työssäni kohtaan tilanteita, joissa asiakas ei ole motivoitunut. Hän on esimerkiksi saanut maksusitoumuksen toimintaterapiaan, muttei koe tarvetta muutokselle. Voi olla, ettei asiakas ymmärrä haasteitaan, tai nuori on tullut vastaanotolleni vanhempiensa toiveesta. Ulkoapäin voi näyttää arjessa olevan selviä haasteita, mutta työskentelyämme hankaloittaa jokin. Motivaatiohaasteet voivat olla piilossa terapeutilta tai asiakkaalta. Yleensä ne tulevat kuitenkin jossain vaiheessa esille, esimerkiksi terapiakertojen jatkuvana perumisina, sovittujen välitehtävien laiminlyönteinä tai kuntoutuksen pakoilleenjymähtämisenä.  Motivaatiovajeen syyt voivat olla hyvin moninaiset.   ympäristö ei tarjoa tarpeeksi tukea muutokselle voimavaroja ei ole tarpeeksi akuutti kriisi, joka vie huomiota huonot kokemukset aiemmasta muutosyrityksestä ei tarvittavia välineitä ei tiedä, miten aloittaa hankaluus sietää epävarmuutta tai h...

Kertoessani olevani toimintaterapeutti suurin osa kysyy minulta, mitä toimintaterapeutti tekee. Ei se ihmekään ole, sillä toimintaterapia on Suomessa uudehko ammatti. Ensimmäiset Suomessa kouluttautuneet toimintaterapeutit valmistuivat vuonna 1972. Mitä toimintaterapeutti tekee? Työn painotukset riippuvat terapeutin työpaikasta, mutta toimintaterapeutti arvioi kuntoutujan toimintakykyä, tekee kodinmuutostöiden ja apuvälinetarpeen kartoitusta sekä valmistaa ortooseja. Tarvittavia taitoja ja valmiuksia vahvistetaan asiakkaalle merkityksellisten ja mielekkäiden toimintojen kautta, annetaan ohjausta ympäristöön sekä tehdään moniammatillista yhteistyötä. Missä toimintaterapeutit työskentelevät? Sairaaloissa, yrityksissä, yhdistyksissä, terveyskeskuksissa, kouluissa, hoito- ja kuntoutuslaitoksissa, päiväkodeissa, järjestöissä, palvelukodeissa, ammatinharjoittajina ja vankiloissa (muutama mainitakseni). Toimintaterapian palveluja osataan hyödyntää aina vain enemmän ja enemmän, ...