Arjen matkassa

Jokaisella on oikeus olla turvassa. Elämän aikana vaaran kokemus usein heilahtelee aidon uhkan kohdatessa (esim. onnettomuus, sairastuminen, väkivalta) ja sisäisen turvattomuuden hyökyaalloissa (esim. pelko menetyksestä tai kontrollin menettämisestä). Emme voi hallita kaikkea ja joudumme sietämään paljon epävarmuutta. Jokaisella on velvollisuus tarjota turvaa itsellemme ja muille kanssaeläjille.  Eloamme säätelee lait, säännöt ja normit sekä yhteiskunnalliset rakenteet, asenteet, kulttuuri ja palvelut, jotka osaltaan ovat vaikuttamassa turvallisuuden tunteeseemme. Jokaisessa perheessä vallitsee myös yksilölliset tavat ja rutiinit. Yksilöä ohjaa mm. keholliset rajat, hormonit, mielentila, tieto, keskittymiskyky, muistot, uskomukset, arvomaailma, pelot, toiveet, mielenkiinnonkohteet, toiminnanohjaustaidot ja aistijärjestelmä. Suomessa valtionneuvosto on laatinut yhteiskunnan turvallisuusstrategian (2017), jonka periaatteilla pyritään taata kansalaisille elintärkeät toiminnot kaikissa til

Tuntuuko sinulla olevan koko ajan hoppu? Onko sinulla oikeasti liian vähän aikaa, vai tarttuiko se jostain? Mihin loppujen lopuksi kiirehdit? Oletko kyseenalaistanut kiireesi?  Kun arki tuntuu sekalaiselta eikä tauoille ole ollut muka aikaa, pysähtymisen hetkellä aivot huutavat lisää aktiviteettia. On helppo tarttua johonkin stimuloivaan - tarkistaa some tai sähköposti. Kun koko päivän on tehnyt ajatustyötä tauotta, uppoutunut ihanaan työhön ja mielenkiintoisiin vapaa-ajan touhuihin, illalla voi huomata, ettei kehomieli rauhoitu. On aika aloittaa arjen priorisointi. Priorisoinnissa on tärkeä tietää, mikä on aidosti olennaista ; mikä on tehtävä nyt, mikä voi odottaa huomiseen. On oltava uskollinen omaan priorisointikykyyn ja noudattaa tehtyä suunnitelmaa . On tehokkainta  keskittyä kulloiseenkin tehtävään yksi kerrallaan, sillä oikeasti: multitaskaus ei ole mahdollista. On myös osattava sopeutua muutoksiin , tehdä tarvittaessa suunnitelmiin muutos ja irrottautua meneillä olevasta toimin

Kesäloma on usealla jo alkanut, joillakin kohta loppunut, osalla vielä tulossa. Itselläni kesäloma alkaa viikon päästä. Vaikka nautin suurelta osin työstäni, loman alkaminen on ihanaa - voi tehdä mitä haluaa ilman velvoitteita ja kellon tuijottelua. Ah, mikä vapaus. Kun töihin paluu häämöttää, alkaa usealla tulla vastustavia tunteita. Se on aivan luonnollista. Arkeen tulee iso muutos, kun työt alkavat loman jälkeen. Autoin tänä vuonna itseäni ennakkoon. Kirjoitin itselleni kirjeen viimeiselle lomapäivälle, ja koostin työlistan syksyn ensimmäiselle työpäivälle. Ajattelin kirjeen lohduttavan minua lomasta luopumisessa, ja to-do-listan vähentävän töiden aloittamisen vaikeutta. Tuntuu helpottavalta jäädä lomalle syksyn tehtävälista valmiina, ettei lomalla tarvitse miettiä, mihin sitä elokuun alussa ryhtyisi. Alla vinkkejä molempiin. Esimerkki ensimmäisen työpäivän to-do-listasta - pakkaa työreppu - avaa sähköposti ja työpuhelin - poista lomaviestit - vastaa tulleisiin viesteihin

Meillä on moninaisia tarpeita. Tarpeet ja niiden tyydyttymisaste liittyy vahvasti motivaatioon, valintoihin, käyttäytymiseen, ajatuksiin ja tunteisiin, ja paljon paljon muuhunkin niin tietoiseen kuin tiedostomattomaankin - vaikuttaen toimijuuteen. Tämän blogitestin kautta pääset tutustumaan yhteisiin inhimillisiin tarpeisiimme sekä tutkailemaan tarpeiden tyydyttymistä tämänhetkisessä elämässäsi. Teemaa pohtiessani tuli ensimmäisenä mieleen Maslow'n tarvehierarkia (vaikkakin se lienee jo hieman aikaansa elänyt). Siinä ajatellaan, että ihmisen tulee tyydyttää riittävästi perustarpeensa ennen kuin voi alkaa etsiä tyydytystä ylemmille tarpeilleen. Tärkeintä on hengissä säilyminen; fysiologiset tarpeet ja turvallisuus. Seuraavaksi tulevat esille rakkaus ja yhteenkuuluvuus, arvostus, ja lopuksi itsensä toteuttaminen. Myöhemmin Maslow on lisännyt hierarkiaan vielä itsensä ylittämisen tarpeet, jolla tarkoitetaan yhteyden saamista johonkin minää suurempaan (taiteeseen, uskontoon tms). https

Pysähdy hetkeksi itsesi äärelle. Ota kynää ja paperia viereesi. Tarkkaile hengitystä, kehoa, tunnemaailmaasi ja ajatuksenjuoksuasi. Pane merkille ne asiat, joita kohtaan huomaat tuntevasi vastustusta, pakoilemisentarvetta, epämiellyttävyyttä tai vastentahtoisuutta. Kirjoita nämä ylös yksi kerrallaan seuraavaa odottaen. Viivy harjoituksessa muutama minuutti. Tarkastele lopuksi oloasi ja halutessasi listaasi. Mitä huomaat? Huomasit ehkä vastustelleesi mielessäsi tulevaa palaveria, alkavaa siivousurakkaa, lenkille lähtemistä, eilistä sanaharkkaa, häiritseviä ajatuksia tai kiputuntemusta. Saatoit laittaa merkille vastustelusi kehollisen vastineen, esimerkiksi leukojen kiristyksen tai puristavan tunteen rinnassa. Et ole vastusteluissasi yksin. Hankalien tunteiden ja tuntemusten keskellä on aivan luonnollista, että yritämme pyrkiä siitä eroon. Kukapa sitä mielellään kärsisi? Herkästi lähdemme kontrolloimaan tunteitamme, ajatuksiamme ja arkeamme. Haluamme takaisin koetun mukavuuden. Yritämme

Sisäisestä turvallisuudesta tai turvattomuudesta puhutaan ja kirjoitetaan mielestäni aivan liian vähän. Turvattomuus voi varjostaa toimijuutta monella tapaa. Se ei yksistään pysähdy sisäiseen ahdistuneisuuteen, vaan heijastuu usein myös ulkopuolille sosiaalisiin tilanteisiin. Pyrin tässä kirjoituksessani tuomaan toiminnallisia vinkkejä, joiden avulla voit lähteä tutkimaan turvallisuudentunnetta ja vahvistaa sitä. Sisäinen turvallisuus lähtee rakentumaan vauvana kiintymyssuhteiden kautta. Jos tarpeisiisi ei vastattu riittävästi koet, ettet ole turvassa. Olet ehkä oppinut pysymään vaiti omista tarpeistasi ja tunteistasi. Jos sinua on kohdeltu henkisesti tai fyysisesti kaltoin, tai olet esimerkiksi menettänyt rakkaan läheisen, sisäinen turvallisuutesi on kokenut kolahduksen. Olet oppinut, ettei aina ole mahdollista elää turvassa tässä maailmassa, eivätkä kaikki ihmiset ole luotettavia. Jokaisella meillä on tarve olla riittävästi turvassa, ja luottaa riittävästi elämän kantavuuteen

Toimintaterapeuttina olen kiinnostunut ihmisten ajankäytöstä ja siitä, kuinka mielekkääksi se koetaan. Arki koostuu sarjasta tekoja ja toimintoja, joihin olisi tärkeä voida itse vaikuttaa. Joskus mielekkään arjen muodostamiseen tarvitsee pysähtymistauon yksin tai yhdessä toisen kanssa. Toisinaan arki tuntuu sujuvan omalla painollaan kuin itsestään. Haastan sinut pysähtymään arkesi äärelle, ja tekemään alla olevat tehtävät ajankäyttöösi liittyen. Mikäli huomaat tehtävät tehtyäsi, ettet halua muuttaa yhtikäs mitään, sekin voi olla miellyttävä lopputulos; voit jatkaa arkeasi tyytyväisenä. Mikäli huomaat arjessasi olevan asioita, jotka kaipaavat muutosta, ne on hyvä tiedostaa, jotta niiden eteen voi alkaa rakentaa uutta. Pohdi omaa päivittäistä ajankäyttöäsi. Moneltako heräät? Heräätkö virkeänä? Syötkö aamiaisen? Mitä aamurutiineihisi kuuluu? Teetkö toimet aina samassa järjestyksessä? Mitä puuhailet päivisin? Käytkö töissä? Opiskeletko? Harrastatko jotain? Teetkö itsellesi mieluisia as

Toiminnanohjaus on ehdottoman tärkeä taito arjessa. Se on tiedonkäsittelyä, joka mahdollistaa toimintojen tekemisen alusta loppuun tavoitteen saavuttamiseksi. Taito kehittyy läpi elämän, mutta sitä voidaan myös tietoisesti harjoitella. Yhteen yksinkertaiseltakin tuntuvaan toimintaan sisältyy erittäin runsas joukko erilaisia taitoja ja valmiuksia. Jos jossakin taidon tai valmiuden osasessa on jotain pulmaa, toiminta ei etene tehokkaasti ja joustavasti. Toiminnanohjaukseen kuuluu: 1 Toiminnan suunnittelu *asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen *ison kokonaisuuden pilkkominen osiin *tavoitteen ja suunnitelman muodostaminen *ideoiden tuottaminen *suoritustavan ja keinojen valitseminen *tarvittavien resurssien huomioiminen (aika, kuormittavuus, omat kyvyt, välineet jne.) *harkinta ja  ennakointi *organisointi *tilanteiden jäsentäminen *jaksottaminen *toimintasuunnitelman tekeminen 2 Toiminnan aloittaminen *kyky aloittaa toiminta suunnitelman mukaisesti *oma-aloitteisuus *ohjeiden kuuntel