Toiminnasta suoriutuminen on monimutkainen kokonaisuus

Jos asiakas tulee minulle toimintaterapiaan tavoitteenaan ruuanlaiton edistäminen, se ei kerro minulle vielä paljoa. Tämä tieto kertoo minulle lähinnä vain sen, että ruuanlaitto ei suju jostain syystä parhaalla mahdollisella tavalla. Se, millaiseen työskentelyyn lähdemme, selviää vasta myöhemmin. Yksittäinen toiminta vaatii äärettömän paljon erilaisia taitoja ja valmiuksia. Jos ruuanlaitto sujuu vaivattomasti, olet autuaan tietämätön siitä, kuinka paljon tämä toiminta edellyttää sinulta ja ympäristöltäsi. Tarvitaan riittävän sopivat geenit, valmiudet, taidot, tiedot, arvot, olosuhteet, uskomukset, motivaatiotaso, tarvikkeet, ympäristön tuki ja niin edelleen. Tässä tekstissä lähden tarkastelemaan yksittäistä toimintaa - ruuanlaittoa - ja ihmettelemään, miten monisyistä tämä arkipäiväinen toiminta on. 

Havainnoidessani asiakkaan toimintaa keittiössä haasteet voivat näyttäytyä toiminnassa esimerkiksi näin:
- asiakas ei aloita koko toimintaa
- ei löydä tarvikkeita
- ei yllä tarvikkeisiin
- ei seuraa ohjeita
- tekee virheitä
- tavarat tippuvat kädestä
- etenee toiminnan osavaiheissa väärässä järjestyksessä
- ei käytä tarvittavia välineitä
- toiminta ei ole turvallista (esim. uuni jää päälle tai käteen tulee palovamma)
- toiminta on sotkuista
- käyttää laajoja liikkeitä
- toiminta keskeytyy usein
- keskeytyksen jälkeen toimintaan palaaminen vie aikaa tai ei onnistu itsenäisesti
- jumiutuu yksittäiseen toiminnan osavaiheeseen tarpeettoman pitkäksi aikaa
- ongelmatilanteessa ei osaa jatkaa toimintaa
- lopettaa toiminnan kesken

Nämä huomiot ovat tärkeitä. Ne eivät kuitenkaan vielä selitä, miksi toiminta on sujumatonta tai ei onnistu. Havaintoja täytyy tarkastella yksityiskohtaisemmin. Otetaan tarkasteluun ruuanlaittovälineiden käyttämättömyys.

Kasvissosekeiton ohjeessa lukee, että neste, kasvikset ja mausteet sekoitetaan sauvasekoittimella. Asiakas ei kuitenkaan käytä sauvasekoitinta. Mahdollisia syitä voisi olla:

- asiakas ei huomaa reseptin kohtaa, jossa on maininta sauvasekoittimesta
- ei tiedä, mikä on sauvasekoitin
- ei tiedä, missä sauvasekoitin on / ei havaitse sitä
- asiakkaalla ei ole sauvasekoitinta
- sauvasekoitin on likaisena tiskialtaassa eikä jaksa pestä sitä
- laitteen käyttöön liittyy ahdistavia ajatuksia
- ei saa laitetta päälle
- kokee laitteen äänen sietämättömäksi
- laitteen tärinä tuntuu epämiellyttävältä
- tottunut soseuttamaan keitot survimella

Ruuanlaittohaasteiden analysoinnissa ollaan jo askel pidemmällä. Mennään vielä pidemmälle. Otetaan tarkasteluun haaste, jossa asiakas ei saa laitetta päälle. Mahdollisia syitä tähän:
- asiakas juuri hankkinut uuden sauvasekoittimen, eikä osaa vielä käyttää sitä
- laitteessa on tekninen vika
- unohtaa laittaa pistokkeen pistorasiaan
- ei löydä pistorasiaa
- ei yllä pistorasiaan
- ei pysty kohdistamaan pistokkeen liittimiä vastakappaleeseen
- ei saa otetta laitteesta
- ei löydä käynnistyspainiketta
- ei pysty painamaan käynnistysnappia

Tarkastellaan haastetta, jossa asiakas ei saa otetta laitteesta. Syyt voivat olla:
- ei hahmota tai näe laitetta
- vaikeus suunnitella, toteuttaa tai kontrolloida liikettä
- käsien voimakas tärinä
- puristusvoiman heikkous (laite ei pysy kädessä)
- liike tuottaa liian voimakasta kipua
- tuntohäiriö

Jos laitteeseen tarttumista estää liiallinen kipu, kyseessä voi olla:
- rasitusvamma
- leikkauksen jälkitila
- palovamma
- tuore haava
- nivelkipu
- tulehdus
- murtuma
- tuntoyliherkkyys
- krooninen kipuoireyhtymä

Tässä vaiheessa kuvitteellisesta tilanteesta tiedetään, että:
1. asiakkaalla on hankaluuksia ruuanlaitossa
2. sillä hän ei pysty käyttämään sauvasekoitinta
3. sauvasekoittimen käyttöä estää se, ettei saa laitetta päälle
4. sillä ei saa otetta laitteesta
5. liiallisen kipuoireilun vuoksi

Kuvitellaan, että kipu johtuu tuntoyliherkkyydestä. Tähän voi olla moniakin syitä, mutta ajatellaan, että tuntoaistin herkistyminen olisi tullut aivohalvauksen jälkioireena. Jos asiakkaalle olisi tärkeää edistää ruuanlaittoa niin, että pystyisi käyttämään sauvasekoitinta, toimintaterapiassa voitaisiin lähteä tätä tavoitetta kohti esimerkiksi aloittamalla karaisemaan yliherkkää yläraajaa erilaisin materiaalein hyödyntäen peiliterapiamenetelmää.

Kuvitteellisessa tapauksessa ruuanlaittohaasteita pyritään lievittämään karaisumenetelmällä. Toisessa tapauksessa olisi terapiakeinot ja perusteet olleet jo varsin erilaisia. Jos esimerkiksi laitteeseen tarttuminen olisi estynyt puristusvoimahaasteiden vuoksi, lähtisin tekemään asiakkaan kanssa puristusvoimaharjoittelua. Tai jos kädessä olisi voimakasta tärinää, voisimme kokeilla, auttaisiko rannepaino laitteeseen tarttumisessa. Syyt saman toiminnan haasteeseen voivat olla hyvin moninaiset, ja kuntoutuksen sisältö on aina räätälöitävä kullekin yksilöllisesti.