Arjen matkassa

Ahdistuneisuus on yleistä, ja jokainen on kokenut sitä. Ahdistus muuttuu häiriöksi, kun se rajoittaa psyykkistä ja/tai sosiaalista toimintakykyä. Ahdistuneisuushäiriöt jaetaan julkisten paikkojen pelkoon, paniikkihäiriöön, sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön. Perusterveydenhuollossa 4-8% potilaista on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, 7% sosiaalisten tilanteiden pelko ja 4% paniikkihäiriö. Diagnostiset kriteerit löydät Käypähoidon sivuilta, ja voit halutessasi tutustua seuraavien linkkien kautta ahdistuneisuushäiriöiden oireisiin: Ahdistuneisuuskysely GAD-7 :  https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/GAD-7.aspx Paniikkioirekysely PDSS-SR :  https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/PDSS.aspx Julkisten paikkojen pelkoon liittyvä testi :  https://www.mind-diagnostics.org/agoraphobia-test Olen löytänyt upean kirjan selittämään ahdistuneisuuden luonnetta. Kirja tarjoaa hyviä harjoituksia yleisen ahdistuneisuude

Jokaisella meillä on uskomuksia itsestä, muista, ympäristöstä ja maailmasta. Uskomukset muokkaantuvat elämämme aikana ja ovat vuoroin vaikutuksessa kaiken kanssa. Uskomukset saavat meidät toimimaan tai olemaan toimimatta. Toiminta taas muovaa uskomuksiamme. Uskomukset muodostavat uskomusjärjestelmän, joka on monimutkainen ja jokaiselle omintakeinen, ja sitä on syytä pysähtyä tarkastelemaan tasaisin väliajoin.  Mikään ei ole varmaa, mutta johonkin on turvauduttava. Paatuneimmankin skeptikon on uskottava johonkin, jotta löytää motivaation toimia.  Ihmiset sietävät eri määrän epävarmuutta. Mikäli epävarmuutta on hankalaa sietää, turvautuu jäykemmin erilaisiin uskomuksiin, ja yrittää pitää niistä kiinni vaikka mikä olisi. Epävarmuuden sietämisen hankaluus kertoo perusturvallisuuden puutteesta. On saatava varmuutta elämään, sillä elämä on aikaisemmin ollut kaaottista ja pelottavaa. On etsittävä syyseuraussuhteita sieltäkin, missä niitä ei välttämättä ole kokeakseen olevansa turvassa. Epävar