Arjen matkassa

Nyky-yhteiskunta haastaa meitä toden teolla, kun on niin paljon eri vimpakkeita ja vipstaakkeleita, joihin jakaa huomiota. On paljon omaksuttavaa ja opittavaa. Kognitiomme on kovilla. Hengähdystauko olisi paikallaan. Kiirettä puolustellaan monilla syillä; aika, raha, kokemukset, ylimääräinen vapaapäivä. Useilla meillä on paineinen työ ja hektinen vapaa-aika. On hankala asettua kotisohvalle rentoutumaan. Aivomme haluavat olla tehokkaat. Mutta ei terveytemme ja hyvinvointimme kustannuksella! Jos kukaan ei ole kuolemassa, ei ole aihetta kiireeseen. Ainut kiire, mikä tällä hetkellä on, on kiire rauhoittua. Rauhoittuminen tapahtuu hermoston säätelyn kautta, olemalla aikuinen sisäiselle hätäiselle lapselle.  Kiire voi olla pelkkä ajatusvääristymä. Puhutaan sisäisestä kiireestä, kiireentunnusta. Ei ole oikeasti kiire, vaan puristava olo johtuu omista sisäisistä vaatimuksista. Pitäisi esimerkiksi olla nopeasti vastaamassa työmeiliin, jotta toinen ei joutuisi odottamaan. Mistä voit olla var...

Kirjastossa on ainakin meillä päin pitkät jonot Stanley Rosenbergin kirjaan Opas vagushermon parantavaan voimaan . Sain sen käsiini kuukausien jonotuksen jälkeen. Tässä tekstissä tiivistän kirjan antia. Minulle tärkeintä oli oppia Porgesin teoriasta ja ottaa käyttööni helppoja tekniikoita, joilla pystyn edistämään rentoutumista ja palautumista arjessani. Stephen Porgesin polyvagaalinen teoria perustuu neurofysiologiaan. Teoria selittää parasympaattisen hermoston, erityisesti vagushermon vaikutusta käyttäytymiseen, tunne-elämään ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Teoria jakaa autonomisen hermoston kolmeen osaan: 1) parasympaattinen vagushermon ventraalinen haara (rauhoittuminen, palautuminen, sosiaalinen liittyminen) 2) sympaattinen hermosto (taistele-pakene, stressaava/uhkaava tilanne) 3) parasympaattinen vagushermon dorsaalinen haara (lamaantuminen, "alasajotila", toivottomuus) Lisäksi esitellään kaksi hybridihermorataa, jossa: - vagushermon ventraalinen haara ja selkäytimen...

Palautumista voidaan arvioida muun muassa erilaisilla kyselyillä, kartoituksilla ja laskureilla, sydämen sykkeen tarkkailulla, oma-arvioilla, älykelloilla/-sormuksilla ja unitutkimuksilla. Minä tarkkailin reilut kaksi vuotta palautumistani systemaattisesti (yhteistyössä älykelloni kanssa) kiinnostuessani hermostoni tilasta. 30.11.2019 - 2.1.2022 välisenä aikana uppouduin aiheeseen täysin; hankin laajasti tietoa palautumisesta, tilastoin, tein analyysejä, kaavioita ja yhteenvetoja kuukausi- ja vuositasolla sekä suunnittelin tarpeellisia muutoksia arkeeni. Tekemieni muutosten jälkeen oli mielenkiintoista seurata, oliko tekemilläni muutoksilla vaikutusta. Välillä otin tarkempaan syyniin tietyn faktorin tutkiakseni, onko esimerkiksi joogalla tai kuukautisilla vaikutusta palautumiseeni*. Kirjasin päivittäin laskentataulukkoon liikuntakerrat, kuormitustekijät, sykevälivaihtelut ja matalimmat sykkeet yöllä. Pitkään myös tilastoin, millainen olo/vireystila oli herätessäni, minkä verran sain sy...

Tänään oli viimeinen lähijakso kokonaisvaltaisen rentoutusohjaajakoulutukseeni liittyen. Hieman haikein, mutta innostunein fiiliksin kirjoitan täällä. Koulutuksen aikana olen oppinut luontaisesta hengityksestä, aivojen rakenteesta ja toiminnasta, hermostosta, pitkittyneestä stressistä, tietoisesta liikkeestä, rentoutusryhmien ohjauksesta (plus yksilöohjauksesta!) ja paljon muusta. Olen saanut työkalupakkiini useita upeita harjoituksia; kehollisia hyvän olon harjoitteita sekä hengitys-, rentoutus-, mindfulness- ja tunnesäätelyharjoituksia, joita voin hyödyntää sekä työssäni että vapaa-ajalla. Omaharjoittelun kautta olen kokemuksellisesti oivaltanut hermoston rauhoittamisen merkityksen hyvinvoinnille. Olen saanut koulutuksen aikana tutustua ihaniin ihmisiin ja saanut tukea rentoutusmatkallani. Kohta alkaa tentteihin valmistautuminen ja ohjausharjoittelut. En malta odottaa! Mitä enemmän olen hermostoani päässyt kokonaisvaltaisesti rauhoittamaan koulutuksestani oppimilla tekniikoilla, sitä...

Tämä teksti on jatkoa edelliselle postaukselle Älä huoli 1/3 . Esittelen tiivistetysti seitsemän askeleen ohjelman. Lopuksi vedän asiat yhteen. Leahyn seitsemän askeleen ohjelma 1. Erota toisistaan hedelmällinen ja hedelmätön murehtiminen 2. Hyväksy tosiasiat ja sitoudu muutokseen 3. Uhmaa huolentäyteisiä ajatusmallejasi 4. Keskity syvällä piilevään uhkaan 5. Käännä "menetys" mahdollisuudeksi 6. Käytä tunteitasi, älä kanna niistä huolta 7. Ota ajankäyttö haltuusi 1. Erota toisistaan hedelmällinen ja hedelmätön murehtiminen Huolestumisesta on apua, kun keskittyy hedelmällisiin huoliin etsien sopivaa ratkaisua, ja käsittelee hyödyttömät huolet tunnetasolla. Hedelmällinen huoli on huoli, joka auttaa ratkaisemaan käsillä olevan ongelman johtaen konkreettisiin toimiin. Hedelmättömään huoleen ei ole olemassa vastauksia; jossittelua, vatvomista, hautomista. Jos erottelu on hankalaa, voi kysyä itseltä, mikä tulee ratkaista, jotta huoleni tuntuisi ratkaistulta? Voisinko kääntää murhee...

Ahdistuneisuus on yleistä, ja jokainen on kokenut sitä. Ahdistus muuttuu häiriöksi, kun se rajoittaa psyykkistä ja/tai sosiaalista toimintakykyä. Ahdistuneisuushäiriöt jaetaan julkisten paikkojen pelkoon, paniikkihäiriöön, sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön. Perusterveydenhuollossa 4-8% potilaista on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, 7% sosiaalisten tilanteiden pelko ja 4% paniikkihäiriö. Diagnostiset kriteerit löydät Käypähoidon sivuilta, ja voit halutessasi tutustua seuraavien linkkien kautta ahdistuneisuushäiriöiden oireisiin: Ahdistuneisuuskysely GAD-7 :  https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/GAD-7.aspx Paniikkioirekysely PDSS-SR :  https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/PDSS.aspx Julkisten paikkojen pelkoon liittyvä testi :  https://www.mind-diagnostics.org/agoraphobia-test Olen löytänyt upean kirjan selittämään ahdistuneisuuden luonnetta. Kirja tarjoaa hyviä harjoituksia yleisen a...

Jokaisella on oikeus olla turvassa. Elämän aikana vaaran kokemus usein heilahtelee aidon uhkan kohdatessa (esim. onnettomuus, sairastuminen, väkivalta) ja sisäisen turvattomuuden hyökyaalloissa (esim. pelko menetyksestä tai kontrollin menettämisestä). Emme voi hallita kaikkea ja joudumme sietämään paljon epävarmuutta. Jokaisella on velvollisuus tarjota turvaa itsellemme ja muille kanssaeläjille.  Eloamme säätelee lait, säännöt ja normit sekä yhteiskunnalliset rakenteet, asenteet, kulttuuri ja palvelut, jotka osaltaan ovat vaikuttamassa turvallisuuden tunteeseemme. Jokaisessa perheessä vallitsee myös yksilölliset tavat ja rutiinit. Yksilöä ohjaa mm. keholliset rajat, hormonit, mielentila, tieto, keskittymiskyky, muistot, uskomukset, arvomaailma, pelot, toiveet, mielenkiinnonkohteet, toiminnanohjaustaidot ja aistijärjestelmä. Suomessa valtionneuvosto on laatinut yhteiskunnan turvallisuusstrategian (2017), jonka periaatteilla pyritään taata kansalaisille elintärkeät toiminnot kaikissa...

Ilmoittaudun viime syksynä naurujoogaohjaajakoulutukseen. Kohdallani on alkanut henkilökohtainen naurumatka, josta aion ammentaa myös muille. Koulutukseemme kuuluu kaksi koulutusviikonloppua, etätapaamisia, ryhmäohjauksia ja tehtäviä. Saimme yhdeksi tehtäväksi nauruhaasteen, jossa oli tarkoitus nauraa 10 minuuttia 30 päivän ajan.  1. päivä : Nauruhaaste aloitettu! Aika meni suhteellisen nopeasti. Taltioin samalla nauruhetkeni. Nauroin mekaanista naurua, oikea nauru oli kyllä lähellä. Vinkuva nauru ja "hähähä"-nauru oli hauskaa. Jälkeenpäin olo rentoutunut ja levollinen. Vatsassa tuntui mukava lämmön tuntu. 2. päivä : Naurut kotona sängyllä maaten kuunnellen eilistä nauruäänitettä. Kissa hengaili vieressä, puoliso oli oven toisella puolella katsomassa telkkaria. Oli outoa nauraa tyhjän päiten varsinkin, kun joku oli kuulemassa. Aika meni hitaasti, ei tullut oikeaa naurua tälläkään kertaa. Vatsalihaksiin sattui, olo jälkeenpäin hieman pöllämystynyt. 3. päivä : Naurut olkkarissa...

Pysähdy. Kuulostele oloasi. Mitä kehossasi ja mielessäsi tapahtuu juuri nyt? Hengähdä syvään. Voit laittaa silmäsi kiinni. Millaisia ajatuksia ja tuntemuksia nousee? Onko sinun helppo vain olla ja tarkkailla itseäsi? Pysyykö keskittymisesi itsessäsi vai harhaileeko se muualle? Onko sinun helppoa olla nykyhetkessä vai huomaatko vastustelevasi sitä? Olen menossa tänä syksynä koulutukseen, jossa valmistun kokonaisvaltaiseksi rentoutusohjaajaksi. Lähden rentoutusmatkalle, josta toivon ammentavani paljon myös muille. Kirjoitan oppimistani asioista ja heränneistä ajatuksista tänne Arjen matkassa -blogiin. Haluan tulevaisuudessa pystyä vielä paremmin vahvistamaan omaa ja asiakkaideni kehomieliyhteyttä, läsnäoloa, voimavaroja, resilienssiä, tasapainotilaa ja elinvoimaisuutta. Toivon, että saan käyttööni lisää keinoja, joilla aktivoida parasympaattista hermostoa, voimistaa maadoittumista ja tunnistaa kuormittuneisuutta. Tahdon syvempää tietoa hermoston toiminnasta, hormonien vaikutuksista ja ai...

Millainen on tämänhetkinen vireystilasi? Koetko olevasi tyyni, rauhallinen ja seesteinen, innostunut, virkeä ja tahdonvoimainen vai väsynyt, flegmaattinen ja alavireinen? Millaisen vireen haluaisit?  Jos haluat lisää energiaa arkeesi, lähde tarkastelemaan kuormittuneisuuttasi ja palautumistasi. Kun nämä vuorottelee oikeassa mittasuhteessa toisiinsa nähden, energiakapasiteettisi kasvaa. Mennään itse asiaan. Kuormittajia fyysiset : kova treeni, flunssa, huono ergonomia, raskaat kantamukset, pitkät vaellukset, huonot kengät, sairaudet, lihasheikkoudet, vammat, rappeumat, virheasennot, halvaukset, alkoholi, heikko yleiskunto, nälkä, jano, seksuaalinen turhautuneisuus, uupumus sosiaaliset : oman ajan puute, ihmispaljous, esiintymiset, uudet tuttavat, kuormittavat ihmissuhteet, riidat, toisten huolet, jännitteet, häpeä, tukiverkoston puute, kiusatuksi tuleminen, liiallinen miellyttäminen, teeskentely kognitiiviset : some, tietotyö, kouluttautuminen, tauottomuus, innostuneisuus, liialline...

Oletko tehnyt hätiköityjä johtopäätöksiä, täräyttänyt ilmoille huonon vitsin, nauranut väärässä paikassa, valinnut väärin tai keskeyttänyt puheenvuoron? Niin me kaikki. Ulkoinen ja sisäinen maailmamme tarjoaa jatkuvalla syötöllä erilaisia ärsykkeitä ja impulsseja, joihin reagoimme tai olemme reagoimatta. Lapsuudesta saakka olemme opetelleet karsimaan epäolennaiset yllykkeet tärkeämpien tieltä. Toisilta se sujuu luonnostaan helpommin kuin toisilla. Joidenkin tulee nähdä enemmän vaivaa impulssien kontrolloinnissa. Jokainen meistä on luvannut itselleen jotain ja päätynyt tekemään toisin. Mielihalut ovat usein voimakkaita, ja saattavat ajaa meitä arvojen vastaisiin toimiin. Impulssikontrollissa on kyse siitä, että pystyy vastustamaan näitä käytännön tasolla kohti pidemmän tähtäimen hyötyjä.   Impulssien hallinta on tärkeässä roolissa tavoitteiden saavuttamisessa.  Heittäytymiskyky, tilannekomiikka, sanavalmius, nopea reagointi, spontaanisuus. Esimerkkejä impulsiivisuuden hyvi...