Siivoamisen terapeuttinen voima

Siivoaminen on monella tapaa terapeuttista toimintaa. Sitä voi toimintaterapiaprosessissa hyödyntää sekä arvioinneissa että itse interventioissa. Minulle siivoaminen on rentouttavaa puuhaa, mielen puhdistamista, kaaoksenhallintaa, mindfulnessia ja energianpurkua. On ihana nähdä heti oman työn jälki ja nauttia kauniista lopputuloksesta. Joskus on mukava sotkea kunnolla ja antaa pölyn kertyä, jotta saa nautiskella epäjärjestyksen ja törkyjen kunnollisesta poistamisesta. Toisaalta saan mielihyvää myös ylläpitämällä jo valmiiksi siistiä kotia pienillä siivoustoimenpiteillä. Tässä blogitekstissäni esittelen siivoamisen terapeuttisia elementtejä hyödyntäen toimintaterapianimikkeistöä.

Taitojen vahvistaminen siivoustoiminnalla

Mikäli asiakkaalle on merkityksellistä edistää kotielämän toimintoja, voidaan toimintaterapiassa edistää siivoamisen taitoja. Siivoamista voidaan käyttää hyvin monenlaisten toimintakyvyn rajoitteiden lievittämiseen.

Motoristen taitojen vahvistaminen

Asiakkaan kanssa voidaan harjoitella kotiympäristössä liikkumista, siivousvälineiden käyttöä ja opetella siivoukseen liittyvien apuvälineiden hyödyntämistä. Jos kuntoutujalla on hankala vääntää riskirättiä kuivaksi, voi tiskiliinan puristimesta olla hyötyä. Yksikätiseen tiskaukseen on olemassa helpotus imukuppikiinnityksellä olevasta tiskiharjasta. Roskien kerääminen lattialta voidaan mahdollistaa tarttumapihdeillä, jos kumartuminen on syystä tai toisesta estynyt. 

Prosessitaitojen vahvistaminen

Kodinhoito vaatii toiminnan suunnittelua ja tarkoituksenmukaista tekemistä haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi. Asiakkaan kanssa voidaan pilkkoa siivoaminen tekemisten ja tehtävien osavaiheisiin, priorisoida, miettiä aloittamista helpottavia tekijöitä, kokeilla eri tekniikoita, porrastaa toiminta sopivaksi, etsiä tietoa ja noudattaa ohjeita. Siivouksen aikana voi vastaan tulla esimerkiksi ohjeiden ymmärtämiseen, keskittymiseen, muistiin tai päätöksentekoon liittyviä haasteita, joita voidaan sitten yhdessä asiakkaan kanssa työstää.

Psyykkisten taitojen vahvistaminen

Näihin taitoihin liittyy sanallisen ja sanattoman tunneilmaisun sekä tunteiden hallinnan harjoittelu. Siivouksen aikana voi nousta monenlaisia tunteita turhautumisesta tyytyväisyyteen. Mikäli asiakkaalla on vaikeutta sietää, ilmaista tai purkaa tunteita tilanteeseen sopivalla tavalla, terapeutti tukee häntä näissä. Terapeutti on kannustajan ja rohkaisijan roolissa, jos asiakkaalla tulee halu lopettaa toiminta kesken kaiken. Siivouksen välissä voidaan pitää taukoa ja tehdä esimerkiksi hengitysharjoituksia. Siivous voi joskus olla myös arjen kannalta häiritsevän tarkkaa tai pakonomaista. Tällöin tehdään kuntoutujan kanssa altistusharjoitteita siivon sietämiseksi.

Sosiaalisten taitojen vahvistaminen

Vuorovaikutuksen aloittamista ja ylläpitämistä tai vaikka kommunikaatiovälineen käyttöä voidaan harjoitella siivouksen yhteydessä. Jos esimerkiksi kun kuntoutuja tarvitsee motorista avustusta johonkin siivouksen osavaiheeseen, hän voi harjoitella pyytämään apua. Terapiakerroille voidaan ottaa mukaan esimerkiksi omainen tai avustaja. Siivouksen lomassa voidaan keskustella kuulumisista tai maailmalla tapahtuvista asioista.

Eettisten taitojen vahvistaminen

Toimintaa on hyvä suunnitella niin, että se on turvallista, miellyttävää ja hyödyllistä itselle ja muille. Asiakkaan kanssa voidaan pohtia, millä tavoin toteutettu siivous olisi hygieenistä, mikä määrä siivousta voisi olla riittävää ja millaisessa asunnossa olisi hyvä elää. Keskustelu voi suuntautua siihen, millaiseen kotiin olisi mukava kutsua tuttavia.

Kivunhallintataitojen vahvistaminen

Näiden taitojen alle kuuluu esimerkiksi työskentelyergonomiaan liittyvät asiat kipujen ennaltaehkäisemiseksi. Myös apuvälineiden tai painevaatteiden käytön harjoittelulla sekä toiminnan jaksottamisella voidaan lievittää kiputiloja. Usein toimintaan uppoutuessa on hankala malttaa pitää tauko. Pitkään jatkunut (raskas) toiminta voi provosoida kipuja useammaksi päiväksi. Asiakkaan kanssa voidaan laittaa hälytys soimaan tietyn ajan päähän merkkinä tauosta ja totutella pausseihin. Kehotuntemusten tarkkailulla siivouksen yhteydessä voidaan saada tietoisuutta kipukokemukseen vaikuttavista tekijöistä.

Valmiuksien kehittäminen

Valmiudet käsittävät taitojen käyttöä mahdollistavia osatekijöitä, jotka voivat olla myös kuntoutuksen kohteena. Myös näitä on mahdollisuus kuntouttaa siivouksella.

Sensoristen valmiuksien kehittäminen

Nämä valmiudet kattavat esimerkiksi asentoon, tasapainoon, näköön, kuuloon, hajuaistiin ja tuntoon liittyvien valmiuksien kehittämisen. Hajuyliherkälle voidaan valita sopivat pesuaineet tai tunnonaleneman elävän kanssa siivota mahdollisimman monipuolisesti stimuloivilla siivoamisvälineillä. Asiakkaan täytyy riittävästi kyetä liikkumaan tilassa suhteessa painovoimaan sekä havaitsemaan etäisyyksiä ja syvyyksiä siivotessaan.

Motoristen valmiuksien kehittäminen

Luuttuaminen, imurointi, pölyjen pyyhintä, seinien harjaaminen ja muut siivouksen osavaiheet antavat mahdollisuuden harjoitella muun muassa erilaisia otteita, asennonhallintaa, kehon puolten välistä yhteistyötä sekä liikkeiden eriyttämistä ja koordinointia.

Kognitiivisten valmiuksien kehittäminen

Siivoamisen yhteydessä voidaan kehittää vireystilan säätelyä, läsnäoloa, aikaan ja paikkaan orientoitumista, tietoisuutta, muistia, ongelmanratkaisua, oppimista, luovaa ajattelua ja hahmottamista. Asiakas voi pyrkiä suuntautumaan meneillä olevaan hetkeen - tuntea pesusieni kädessä ja tuoksutella tiskiainetta. Hän voi tunnustella omaa energiatasoa ja sen vaihteluita toiminnan aikana. Yllättävissä tilanteissa pysähtyä miettimään vaihtoehtoja, miten siivousta pystytään jatkamaan. Oppia, ja keksiä luovia ratkaisuja. Siivous tarjoaa myös muistin ja hahmottamisen kehittämistä, kun asiakkaan täytyy muistaa esimerkiksi laadittu toimintasuunnitelma ja huomioida pyyhittävän pinnan vasen ja oikea puoli.

Psyykkisten valmiuksien kehittäminen

Kaikessa toiminnassa on mukana meidän kehomieli, joka vaikuttaa toimintaamme. Siivouksen aikana asiakas kehittää itsetuntemusta esimerkiksi tunteiden tunnistamisella, stressitekijöiden havaitsemisella, arvioimalla omia kykyjään ja pystyvyyttään, tutkimalla minäkuvaa ja rooli-identiteettiä sekä pohtimalla arvomaailmaa.

Sosiaalisten valmiuksien kehittäminen

Sosiaalisten taitojen alla on esimerkiksi kontaktin hakeminen ja vastaanottaminen, puheen tuottaminen ja sanaton ilmaisu, joita voidaan harjoitella esimerkiksi siivouksen jälkeen arvioidessa miten toiminta kokonaisuudessaan sujui.