Arki aistiyliherkkyyksien kanssa

Aistitiedon käsittelystä (sensorisesta integraatiosta) tiedetään nykyisin enemmän kuin aikaisemmin, ja siihen osataan kiinnittää paremmin huomiota. Päiväkoti-ikäisenä en kuullut, että kukaan olisi käynyt toimintaterapiassa - toista se on nykypäivänä. Lähes jokaisessa päiväkotiryhmässä on joku, joka käy tai on käynyt toimintaterapeutin kanssa touhuamassa ja harjoittelemassa erilaisia taitoja ja valmiuksia. Useille lapsiasiakkaille tarjotaan terapiassa monipuolisia aistikokemuksia erilaisten liikuntapelien ja tuntoleikkien kautta aistisäätelyn jäsentymiseksi. Kuntoutuksella voidaan helpottaa lapsen ja perheen arkea merkittävästi, kun aistitiedon käsittely saadaan jäsentymään paremmin keskushermostossa. Terapiasta huolimatta joitakin aistisäätelyhäiriöitä voi jäädä aikuisuuteen. Voi olla myös tilanne, ettei lapsuudessa osattu huomioida ja kuntouttaa aistitiedon käsittelyn pulmia, ja epätavallista reagointia useisiin aistiärsykkeisiin esiintyy aikuiselämässä. Tässä tekstissä pyrin antamaan vinkkejä aistiyliherkkyyksiin aikuisen arkeen. Ensin hieman yleistä tietoa aistitiedon käsittelystä. 

Olemme elämässä kiinni aistien avulla. Kiinnitämme huomiomme merkityksellisiin aistiärsykkeisiin kehomme sisä- ja ulkopuolelta. Kun integraatio toimii tarkoituksenmukaisesti, pystymme siirtymään joustavasti tunne- ja vireystilasta toiseen. Huomaamme, kun jokin asia on pielessä ja voimme tehdä muutoksia sen mukaisesti. Pyrimme myös jatkuvasti kehittämään kykyjämme pärjätäksemme elämässä entistä paremmin - liian mukautunut ja turvallinen aistitieto käy tylsäksi, ja hakeudumme yhä monimutkaisempien toimintojen pariin. Aistitiedon käsittely vaikuttaa laajasti toimintakykyymme - vireystilaan, oppimiseen, käyttäytymiseen, toiminnanohjaukseen, vuorovaikutukseen, tunteidenhallintaan, itsesäätelyyn, keskittymiseen, hahmottamiseen, puheeseen, lihasjänteyteen, voimansäätelyyn, karkea- ja hienomotoriikkaan, motoriseen ohjailuun ja kätisyystaitoihin muutaman mainitakseni. Jäsentymätön aisti-informaatio tuottaa turvattomuutta ja vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiimme ja arkeemme.

Aistitiedon käsittelyn haasteet voivat näyttäytyä yli- tai/ja alireagointina aistiärsykkeisiin. Jos henkilöllä on yliherkkyyttä tuntoaistimukseen, hän saattaa esimerkiksi välttää tiettyjen materiaalien koskettamista, inhota likaantumista tai säikähtää yllättäviä kosketuksia. Heikosti tuntoaistimukseen reagoiva saattaa nauttia pureskelusta, imeskelystä ja ihon hankaamisesta, voi törmäillä tavaroihin tai ahtautua pieniin paikkoihin. Liikeaistiin yliherkkä reagointi voi näyttäytyä niin, että henkilö on epävarma painovoimasta, välttää haasteellisempia liikuntamuotoja ja voi pahoin autossa. Alireagoiva kaipaa nopeita ja pyöriviä liikkeitä, tykkää rimpuilla ja on motorisesti levoton. Asentotuntoon herkästi reagoiva hallitsee liikkeitä heikosti, on kankea ja jännittynyt. Heikosti reagoiva laahustaa, lysähtelee, kompastelee, törmäilee ja hypistelee sormiaan. Näköaistiin yliherkästi reagoiva ylivirittyy välkkyvistä ja kirkkaista valoista tai voi olla tarkkaamaton kirjoittaessaan. Alireagoiva huomaa heikommin tärkeitä visuaalisia vihjeitä ja saa koskettamisella vahvistusta visuaalisille viestille. Yliherkkä reagointi ääniaistimuksiin saa henkilön peittämään usein korvansa ja lähtemään pois meluisasta paikasta. Heikosti reagoiva saattaa jättää huomioimatta sanallisia ohjeita ja tiettyjä ääniä, ja laittaa volyymin kovalle älylaitteista. Hajuaistiin ylireagoiva havaitsee tai vastustaa hajuja, joita muut eivät edes huomaa. Yliherkästi reagoiva tuoksuttelee paljon ympäristöä eikä kavahda voimakkaitakaan hajuja. Makuaistiin herkästi reagoiva vastustaa tiettyjen ruokien koostumuksia ja voi syödä mielellään jäähdytettyä, neutraalin makuista ruokaa. Heikosti reagoiva nauttii voimakkaista mausteista, ja on saattanut lapsuudessa maistella ja nuolla tavallista enemmän esineitä.

Aistisäätelyn vaikeudet ovat hyvin yleisiä. Jopa 30% lapsista arvioidaan tarvitsevan terapiaa aistitiedon käsittelyn jäsentymiseksi. Sensorisen integraation häiriö todetaan silloin, kun aistitiedon jäsentymättömyys vaikeuttaa arkielämässä toimimista. Syitä sensorisen integraation häiriölle voi olla geenit, sikiöaikainen altistuminen tietyille aineille, ennenaikainen syntymä, synnytyskomplikaatiot, ympäristön myrkyt tai liian vähäinen aististimulaatio. Aistikäsittelyn ongelmat ovat yleisiä henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö tai ADHD.

Jokaisella meistä on jossain kohti elämää aistisäätelyn haasteita, erityisesti kun olemme stressaantuneita. Aistiärsykkeisiin ylisensitiivisesti reagoiva henkilö kuitenkin kuormittuu tavanomaista herkemmin eri aistimuksista arjessaan, ja tarvitsee enemmän aikaa niistä palautumiseen. Suurin osa sensorisesta integraatiosta on vakiintunut murrosikään mennessä. Kuitenkin vielä aikuisena voi aistiyliherkkyyksiä kuntouttaa altistamalla itsensä sopivassa määrin - ja nousujohteisesti - epämukaville aistimuksille. Tätä kannattaa tehdä erityisesti silloin, jos elämä on kaventunut tai uhkaa kaventua esimerkiksi tiettyjen toimintojen, tilanteiden tai paikkojen välttelemisestä, tai jos haluaa sietää tulevaisuudessa paremmin tietynlaisia aistiärsykkeitä. Jos kuitenkin pystyy osallistumaan itselle merkityksellisiin toimintoihin, mutta huomaa kuormittuvan liiallisesti tietyistä aistiärsykkeistä, voi hyödyntää erilaisia kompensaatiokeinoja. Alla esittelen muutamia näistä keinoista, joita sinäkin voit kokeilla arjessasi.

Huomaa! Liiallinen kompensointi pahentaa aistiyliherkkyyksiä pitkällä tähtäimellä.

Tuntoaisti

- pidä mukavia vaatteita ja asusteita, poista laput 
- käytä käytettyjä vaatteita ja lakanoita, jos tykkäät pehmeistä materiaaleista (huuhteluaineen ja kuivausrummun käyttö myös pehmentää tekstiilejä)
- ostaessasi uusia huonekaluja tai käyttöesineitä kiinnitä huomiota niiden tuntumaan
- ota aina mahdollisimman mukava asento
- käytä painopeittoa saadaksesi syvätuntoaistimusta
- silitä rutut vaatteista
- kerro läheisille, millaisesta kosketuksesta tykkäät
- ennen epämukavaa tuntoaistimusta hiero aluetta voimakkaasti esim. piikkipallolla tai hankaa kädellä
- osta ihanantuntuinen hypisteltävä tavara
- pukeudu lämpimästi
- hyödynnä kylmäpakkausta tai lämpöpussia
- kesällä pidä verhot ja ikkunat kiinni, ilmalämpöpumppu
- huolehdi kivunhallinnasta
- kirjoita hyväntuntuisella kynällä
- rauhoittele itseäsi esim. lemmikin silittämisellä tai hieronnalla
- ota hieman etäisyyttä muihin esim. jonossa
- mene istumaan takarivin reunaan, jos et halua yllättäviä kosketuksia
- huolehdi, että ainakin sänkysi, tyynysi, peittosi, työtuolisi ja kenkäsi ovat miellyttävän tuntuiset
- älä tyydy "ihan hyväntuntuiseen" juomapulloon, reppuun, hammasharjaan, puhelimen kuoriin tai muuhun esineeseen, jota käytät/tunnustelet päivittäin
- kynsien leikkaaminen suihkun jälkeen, kun kynnet ovat pehmeät
- miellyttävät matot
- hanki saumattomia sukkia ja alushousuja (tai käytä alushousuja nurinpäin)
- käytä kaarituettomia rintaliivejä
- osta useammat lempivaatekappaleet
- listaa miellyttävät ja epämiellyttävät tuntoaistimukset ja kiinnitä niihin huomiota arjessasi
- keskity tekemään muutoksia ainakin niihin asioihin, joiden tuntumassa vietät eniten aikaa viikostasi, huomioiden erityisesti herkimmät kehonosasi
- nauti miellyttävistä tuntoaistimuksista esimerkiksi saunassa tai joogatunnilla
- arvosta herkkää tuntoaistiasi erityisesti makuukammarin puolella
- ks. vestibulaarisen ja proprioseptiivisen aistijärjestelmän vinkit

Tasapaino- ja liikeaisti / vestibulaarinen aistijärjestelmä

- tyynnyttele hermostoasi miellyttävillä liikkeillä, esimerkiksi rauhallisella keinuttelulla
- ota matkapahoinvointilääke, jos joudut työskentelemään autossa tai bussissa
- vältä huvipuistoja
- valitse liikuntamuodoksi yksilölaji (esim. kuntosaliharjoittelu) joukkuepelien sijaan
- tee maadoittavia meditaatioharjoituksia
- katso tietoisesti poispäin nopeasti liikkuvista kohteista
- käytä jarrusukkia ja tukevia kenkiä
- sido kengännauhat napakasti
- laita koroke jalkojen alle istuessasi, elleivät jalat ylety maahan
- painopeitto
- hidasta hieman tahtia etenkin stressaantuneena
- laita huomiotarraa ovenkarmeihin ja pehmustetta teräviin kulmiin
- laita astiat heti käytön jälkeen tiskikoneeseen
- hyödynnä liukuesteitä
- nautiskele herkästä aististasi, esimerkiksi kun ottaa alamäessä mahanpohjasta
- ks. proprioseptiivisen aistijärjestelmän ja tuntoaistin vinkit

Lihasten ja nivelten asento- ja liikeaisti / proprioseptiivinen aistijärjestelmä

- tee body scanning -harjoitusta säännöllisesti
- tarkista tasaisin väliajoin ergonomia
- hyödynnä peiliä
- vältä lyijytäytekynän käyttöä
- painopeitto
- käy läpi kehon osia taputtelemalla tai silittelyllä
- kokeile ilmajoogaa
- kokeile käyttää tiukempia vaatteita esim. ohuita sukkahousuja, korsettia tai poolopaitaa
- roiku leuanvetotangosta
- venyttele
- hanki kestäviä tavaroita/materiaaleja
- nauti miellyttävistä kehotuntemuksista esimerkiksi mieliliikunnan parissa
- ks. vestibulaarisen aistijärjestelmän ja tuntoaistin vinkit

Näköaisti

- pidä verhoja kiinni kirkkaana päivänä
- käytä aurinkolaseja ja lippistä
- hanki himmeämpiä lamppuja
- estä vilkkuvalot puhelimen asetuksista
- näytön kirkkautta himmeämmälle
- pidä mahdollisimman vähän tavaroita esillä
- sisusta käyttämällä maanläheisiä värejä
- katso tien oikeaan reunaan, kun kohtaat pimeällä auton
- siisti työpöytä turhista tavaroista
- avotoimistossa työskennellessäsi asetu niin, että mahdollisimman paljon ärsykkeitä jää selkäsi taakse
- pidä tauon aikana silmiä kiinni tai katso kaukaisuuteen
- silmälaput, pimennysverhot
- nauti ihanista näköaistimuksista esim. lempiväreistä sisustuksessa ja omaa silmää miellyttävistä vaatteista
- listaa miellyttävät ja epämiellyttävät näköaistimukset ja kiinnitä niihin huomiota arjessasi
- keskity tekemään muutoksia ainakin niihin asioihin, joiden parissa vietät eniten aikaa viikostasi

Kuuloaisti

- korvatulpat, kuulosuojaimet
- taustamusiikki
- kuulokkeiden käyttö ilman musiikkia avotoimistossa
- työskentely hiljaisessa paikassa
- etätyöskentely
- automatkojen taittaminen ilman radiota
- hiuspannan tai -huivin käyttö (peittäen korvat)
- ruuhka-aikojen välttäminen
- hiljaisemmat renkaat, imuri, sähkövatkain jne.
- natisevien saranoiden öljyäminen
- äänieristykset
- hyräily
- kaapissa olevien kattiloiden ja vuokien väliin pannulaput
- äänenvoimakkuuden säätäminen hiljaiselle laitteista
- hiljaisen ajan pyytäminen perheenjäseniltä
- huopatarrat huonekaluihin
- suihkutehoa pienemmälle
- korvien peittäminen voimakkaiden lyhyiden äänien aikana
- paperin käyttäminen käsienkuivaimen sijaan
- yksin rauhassa syöminen
- kahisevien vaatteiden, vinkulelujen ym. kovaäänisten karsinta
- hiljainen seinäkello
- ruokaostosten tekeminen pienemmässä kaupassa
- miellyttävistä äänistä nauttiminen
- ASMR
- listaa miellyttävät ja epämiellyttävät kuuloaistimukset ja kiinnitä niihin huomiota arjessasi
- keskity tekemään muutoksia ainakin niihin asioihin, joiden parissa vietät eniten aikaa viikostasi, ja mitkä äänet eniten häiritsevät

Hajuaisti

- hajuttomien tuotteiden käyttö
- tavaratalojen parfyymihyllyjen kiertäminen
- kodin puhtaanapito
- jääkaapin sisällön tarkistus säännöllisesti
- hengityssuojaimen käyttö voimakkainten hajujen kanssa, esim. likakaivon puhdistamisen aikana
- käytä hyväntuoksuista deodoranttia ja muuta kosmetiikkaa
- tuuletus
- vie roskat hyvissä ajoin (erit. kalannahka pikimmiten)
- käytä miellyttävän tuoksuisia pesuaineita siivoamisessa ja pyykkäämisessä
- listaa miellyttävät ja epämiellyttävät hajut ja kiinnitä niihin huomiota arjessasi
- nauti miellyttävistä tuoksuista: hanki kotiin kukkia, käytä ihanaa hajuvettä, hyväntuoksuisia rasvoja, tuoksuttele metsässä luonnon materiaaleja tai pysähdy nauttimaan hyvistä ruuanlaiton aromeista

Makuaisti

- mausta ruokaa vähitellen, maistele useasti ruuanteon aikana
- voit syödä salaatin, lisukkeet ja kastikkeen erikseen tai yhdessä
- uuden/oudomman ruoan maistelu virkeänä
- syö jälkiruoan jälkeen jotain suolaista, jos et niin välitä makeasta
- totutellessa uuteen makuun ruokaan voi lisätä entuudestaan tuttua, maistuvaa kastiketta/majoneesia/dippiä
- pilko ruokaa pienemmäksi
- käytä neutraalin makuista hammastahnaa
- vaihtelut pikku hiljaa, kun jokin maku alkaa kyllästyttää
- smoothiet ja soseet
- pieni määrä uutta ruokaa sekoitettuna tuttuun ja turvalliseen totuttelun aikana
- kokeile, auttaako syömistä suun reseptorien aktivointi, mikä tapahtuu esim. hiilihapollisen juoman juomisen, pillillä imemisen tai voimakkaan puremisen kautta
- panosta ruuanlaittoon ja nauti ihanista makuaistimuksista päivittäin!

Lähde

Kranowitz, C. 2015. Tahatonta tohellusta - Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä.