Muistin kuntoutus

Muistihaasteet ovat haastamassa arkea monin eri tavoin. Ne voivat näkyä toiminnassa esimerkiksi sovittujen tapaamisten tai käytyjen keskustelujen unohtamisena, ruuan pöydälle jättämisenä liian kauaksi aikaa tai vaikka keskeneräisen toiminnan äärelle palaamisen vaikeutena. Toimintaterapiassa kuntoutetaan muistitoimintoja tavoitteena rakentaa asiakkaalle tarkoituksenmukainen, merkityksellinen ja mielekäs arki.

Toimintaterapeuttina olen kiinnostunut ensisijaisesti, ovatko arjen peruspalikat kunnossa. Miten asiakas nukkuu ja palautuu? Millainen ruokavalio ja -rytmi? Nesteytys? Tuleeko säännöllisesti liikuttua? Kaikki nämä vaikuttavat merkittävällä tavalla muistitoimintoihin ja arjen rakentamiseen, ja voi olla tarkoituksenmukaisinta lähteä näiden korjaamisesta liikkeelle. Haluan tietää, mistä asiakas nautti ja mitä hän haluaisi vahvistaa. Mistä tärkeistä asioista kuntoutuja jää nyt vaille? Missä haluaisi olla itsenäinen? Mukaan kuntoutusprosessiin on hyvä ottaa asiakkaan läheisiä, joilta saa usein merkittävää tietoa arjen todellisesta tilanteesta. Mitä toimintoja muistihaasteet vaikeuttavat? Miten muistihaasteet näyttäytyvät arjessa? Pystyykö kuntoutuja huolehtimaan itsestään ilman ympäristön apua ja tukea? Onnistuvatko päivittäiset toimet? Mikä haastaa ja kuormittaa eniten? Mikä onnistuu? Mitä vahvuuksia asiakkaalla on?

Alkukartoituksen jälkeen voidaan arvioida asiakkaan kognitiivista suoriutumista erilaisin testein ja/tai asiakkaan toimintaa konkreettisesti havainnoiden. Toimintaterapeuttina pistän merkille esimerkiksi missä muistin osa-alueissa haasteet näyttäytyvät, onko asiakkaan toiminta turvallista, onko ympäristö ergonominen ja turvallinen, ja ilmaantuuko jotain muuta toimintakyvyn haastetta, joka tulisi ottaa huomioon terapiaprosessissa.

Muistihaasteet voivat johtua etenevien muistisairauksien (esim. Alzheimer) lisäksi myös mm. keskittymisvaikeuksista, voimakkaasta stressistä, päihteistä, lääkkeistä, masennuksesta, ahdistuneisuudesta, univaikeuksista, kroonisesta kivusta, yleissairauksista, aivovauriosta, MS-taudista ja Parkinsonista. Kaikki nämä vaikuttavat osaltaan kuntoutuksen sisältöön. Etenevissä muistisairauksissa kuntoutuksen pääpaino on muistitoimintojen ylläpitämisessä ja sopivien kompensaatiokeinojen löytämisessä. Mikäli muistitoimintojen heikkeneminen johtuu aivovammasta tai -infarktista, terapiassa pyritään kuntouttamaan hermoyhteyksiä mm. valmiustason harjoittelun ja muististrategioiden kokeilun kautta. Psyykkisistä haasteista johtuvat kognitiivisen suoriutumisen haasteet lähtevät lieventymään hermoston rauhoittamisen kautta.

Mikäli toimintaterapiassa kuntoutuksen kohteena ovat suoraan muistitoiminnot, on olennaista erottaa näyttäytyvätkö muistihaasteet lyhyt- vai pitkäkestoisessa muistissa vai molemmissa. Lyhytkestoinen muisti (työmuisti) tarkoittaa tietyn asian pitämistä mielessä sen aikaa kun sitä tarvitaan (etuotsalohko). Pitkäkestoisen muistin (säilömuistin) avulla muistamme asioita vuosikymmenienkin takaa (ohimolohko, hippokampus). Tarkkaavuus, mieleen painaminen, tallennus, mielessä säilyttäminen ja muistista hakeminen ovat muistiin liittyviä osavaihteita, jotka kaikki ovat kuntoutettavissa. Vaikka asiakkaalla olisi paljonkin haasteita mustin kanssa, tietyt muistin osa-alueet voivat olla vahvuuksia, ja näitä on tärkeä opetella hyödyntämään arjessa. Asiakas voi esimerkiksi unohtaa helposti kuultua informaatiota (vasen ohimolohko), mutta painaa helposti mieleen asioita näönvaraisesti (oikea ohimolohko). Muistin kuntouttamisprosessi on jokaiselle yksilöllinen.




Helpottavia keinoja arkeen muistihaasteiden kanssa

  • kognitiivinen ergonomia (mm. rauhallinen työskentelypaikka, turhien ärsykkeiden minimointi, tauot)
  • opiskelustrategioiden opettelu (mm. tauotus, muistiinpanot, mindmapit, palkitseminen, opiskelusuunnitelman teko ja toteutus, aikataulutus, omien vahvuuksien hyödyntäminen (esim. oppiiko parhaiten visuaalisesti, auditiivisesti vai kinesteettisesti), värit, peittäminen)
  • säännölliset tavat ja rutiinit
  • hyvinvoinnin lisääminen kokonaisvaltaisesti
  • muistiharjoitukset, -pelit, aivotreenit ja -pähkinät
  • mielekäs tekeminen
  • aivojen molempien puoliskojen aktivointi (mm. käsityöt, musiikki, liikunta)
  • vertaistuki, sopeutumisvalmennuskurssit
  • muistikerhot, päivätoiminta, yhdistystoiminta
  • terapia, lääkehoito
  • itseilmaisun tukeminen
  • sopivan asumismuodon löytyminen
  • kodinmuutostyöt
  • etuusasioiden läpikäynti, edunvalvonta, markkinointikiellot, suoralaskutus
  • tarvittavien palvelujen hankkiminen (mm. ateria-, kauppa-, kuljetus- ja siivouspalvelu, henkilökohtainen avustaja, kotisairaanhoito)
  • turvaohjeiden kirjoittaminen
  • omaishoitajien ja läheisten tukeminen
  • hoitotahdon ja testamentin tekeminen varhaisessa vaiheessa
  • muistelut


  • Muistin apuvälineet

    ajastimet
    kalenteri (huom. yksi!)
    dosetti
    hälyttäjät / muistuttajat
    liesivahti
    paikannus- ja etäseurantalaitteet
    turvapuhelin ja -ranneke
    virrankatkaisijat
    kalenterikello
    lääkeannostelija
    helppokäyttöiset laitteet (puhelin, kaukosäädin)

  • Muistin ulkoiset tukikeinot

    muistilaput
    listat
    ilmoitustaulu
    avainkoukku oven viereen
    tavaroiden karsiminen
    asiat tiettyyn paikkaan
    hälytykset
    muistuttajat
    päiväkirja
    näkövihjeiden jättäminen itselle (esim. tavara outoon paikkaan)
    kirjalliset/kuvalliset ohjeet
    pilkotut ohjeet
    ohjauskyltit
    värien ja kontrastien käyttö
    nimikointi
    turhien ärsykkeiden minimointi kodista ja älylaitteista
    video-ohjeet
    älysovellukset päivittäisiin toimiin
    äänitteet

  • Muististrategioiden opettelu (sisäiset keinot)

    asioiden pilkkominen pieniin osiin
    kertaamien
    käsitekarttojen tekeminen
    mielikuvien ja mielleyhtymien muodostaminen
    asian syvällinen pohdinta
    alkukirjaimen miettiminen
    muistisäännöt
    laulun tai tarinan keksiminen muistettavasta asiasta
    kirjoittaminen
    asian yhdistäminen liikkeeseen, kehon osaan tai tavaroihin



Toimintaterapiassa voidaan edistää kaikkia yllä mainittuja asioita eri keinoin. Terapeutti voi mm. tehdä tarpeellisista apuvälineistä suosituksen apuvälinelainaamoon, olla asiakkaan kanssa yhteydessä vammaispalveluun kodinmuutostöihin liittyen, opetella ulkoisten ja sisäisten muistikeinojen käyttöä arkitoiminnoissa, tutustua yhdessä vertaistukiryhmään, hakea sopeutumisvalmennuskurssille, miettiä tarvittavia ratkaisuja moniammatillisesti hoito-/kuntoutussuunnitelmaan, harjoitella kognitiivisia valmiuksia tehtävien muodossa ja antaa läheisille ohjausta asiakkaan toimintakyvyn tukemiseksi. Milloinkaan ei ole liian myöhäistä tehdä elämästä yhä arvokkaampaa ja merkityksellisempää. 💚

Kommentit