Arjen matkassa

Olemme elämässä kiinni aistien avulla. Kiinnitämme huomiomme merkityksellisiin aistiärsykkeisiin kehomme sisä- ja ulkopuolelta. Kun aistitiedon käsittely (sensorinen integraatio) toimii tarkoituksenmukaisesti, pystymme siirtymään joustavasti tunne- ja vireystilasta toiseen. Huomaamme, kun jokin asia on pielessä ja voimme tehdä muutoksia sen mukaisesti. Pyrimme myös jatkuvasti kehittämään kykyjämme pärjätäksemme elämässä entistä paremmin, sillä liian liian mukautunut ja turvallinen aistitieto käy tylsäksi, ja hakeudumme yhä monimutkaisempien toimintojen pariin. Aistitiedon käsittely vaikuttaa laajasti toimintakykyymme - vireystilaan, oppimiseen, käyttäytymiseen, toiminnanohjaukseen, vuorovaikutukseen, tunteidenhallintaan, itsesäätelyyn, keskittymiseen, hahmottamiseen, puheeseen, lihasjänteyteen, voimansäätelyyn, karkea- ja hienomotoriikkaan, motoriseen ohjailuun ja kätisyystaitoihin muutaman mainitakseni.  Aistitiedon käsittelystä tiedetään nykyisin enemmän kuin aikaisemmin, ja siih...

ADHD-oireet ja -tietoisuus ovat kasvaneet yhteiskunnassamme. Yhä useampi osaa ja uskaltautuu hakeutua tutkimuksiin ja tuen piiriin saadakseen apua keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteisiinsa. Osalla paikkakunnalla tutkimuksiin pääsy julkisella puolella on viivästynyt suuren kysynnän vuoksi. Tässä tekstissä kokoan yhteen tärkeimmät tiedot aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä, johdatan pohtimaan spektrumiasi sekä koostan vinkit päivittäistä elämää varten. Teksti on suhteellisen pitkä. Kannustan sinua selaamaan otsikot ja nappaamaan sinulle mielenkiintoisimmat faktat ja arkea helpottavat helmet muistioosi. Pieni vinkki heti alkuun! Lukemista helpottamaan on keksitty useita sovelluksia. Voisitko sinä hyötyä bionisesta lukemisesta? Esimerkiksi Chromeen saa ladattua ilmaisen  Bionic Reader -sovelluksen , joka lihavoi sanojen ensimmäiset kirjaimet ja voi nopeuttaa lukemista. ADHD pähkinänkuoressa - ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden kehityksellinen/synnynnäinen neuropsykiatrinen ...

Oletko saanut maksusitoumuksen toimintaterapiaan ja odotat ensimmäistä käyntiäsi? Mietitkö, miten sinun tulisi valmistautua tapaamiseen? Ei ole mitenkään välttämätöntä valmistautua ennakkoon, mutta tämän tekstin johdattelemana voit pohtia arkeasi toimintaterapian kannalta olennaisten asioiden ympärillä. Mikäli sinulla on mahdollisuus, voit käydä läpi alla olevia kysymyksiä, ja kirjoittaa sinulle tärkeimpiä asioita ylös, joita haluat terapian alussa nostaa esille. Pääsette näin terapeutin kanssa helpommin etenemään kuntoutuksessa heti ensimmäiseltä käynniltä lähtien. Ensimmäisellä terapiakäynnillä terapeutti alkaa muodostaa kanssasi luottamuksellista terapiasuhdetta. Hän tutustuu sinuun ja on kiinnostunut toiminnallisuudestasi. Hän haluaa kuulla kuka olet, mitä sinulle kuuluu, millaisia toimintaympäristöjä arjessasi on, millainen on elämäntilanteesi ja toimintakykysi. Millainen elämäntarina sinulla on? Keitä perheeseesi ja tukiverkostoosi kuuluu? Miten aikaasi käytät ja kenen kanssa? Mi...

Toimintaterapia perustuu toiminnantieteeseen, joka tutkii ihmisten toimintaa arjessa. Terapeutilla on käytössään erilaisia malleja ja viitekehyksiä suuntaamassa kuntoutusta. Keskeisessä roolissa toimintaterapiakuntoutuksessa on toiminnallisuuden vahvistaminen . Toiminnallisuus koostuu yksilöllisistä valmiuksista ja taidoista, ympäristön mahdollisuuksista ja rajoitteista sekä merkityksellisestä ja tarkoituksenmukaisesta toiminnasta. Terapeutti jatkuvasti arvioi asiakkaan toimintakykyä sekä suunnittelee yhdessä kuntoutujan ja verkoston kanssa keinoja ja menetelmiä kohti sujuvampaa ja arvokasta elämää. Tavoitteena on merkityksellinen, tarkoituksenmukainen ja mielekäs arki elämäntilanteesta ja olosuhteista huolimatta. Alla olevaan taulukkoon olen koonnut toimintaterapiakuntoutuksen ulottuvuudet, joka voi syventää ymmärrystä toimintaterapian monipuolisuudesta. Kuntoutuksen kohteena voi olla toimintakokonaisuudet: itsestä huolehtiminen, asiointi ja kotielämä, koulunkäynti ja opiskelu, työkyk...

Siivoaminen on monella tapaa terapeuttista toimintaa. Sitä voi toimintaterapiaprosessissa hyödyntää sekä arvioinneissa että itse interventioissa. Minulle siivoaminen on rentouttavaa puuhaa, mielen puhdistamista, kaaoksenhallintaa, mindfulnessia ja energianpurkua. On ihana nähdä heti oman työn jälki ja nauttia kauniista lopputuloksesta. Joskus on mukava sotkea kunnolla ja antaa pölyn kertyä, jotta saa nautiskella epäjärjestyksen ja törkyjen kunnollisesta poistamisesta. Toisaalta saan mielihyvää myös ylläpitämällä jo valmiiksi siistiä kotia pienillä siivoustoimenpiteillä. Tässä blogitekstissäni esittelen siivoamisen terapeuttisia elementtejä hyödyntäen toimintaterapianimikkeistöä . Taitojen vahvistaminen siivoustoiminnalla Mikäli asiakkaalle on merkityksellistä edistää kotielämän toimintoja, voidaan toimintaterapiassa edistää siivoamisen taitoja. Siivoamista voidaan käyttää hyvin monenlaisten toimintakyvyn rajoitteiden lievittämiseen. Motoristen taitojen vahvistaminen Asiakkaan kanssa vo...

Pakko-oireet haastavat jokapäiväistä elämää erityisesti niiden ollessa voimakkaita. Jokaisella meillä on varmasti joitain omia neurooseja, mutta häiriöksi pakko-oireet muuttuvat silloin, kun henkilöllä esiintyy pakkoajatuksia ja -toimintoja, jotka haittaavat merkittävästi toimintakykyä; oireet vievät >1h päivästä. Häiriö on neljänneksi yleisin psykiatrinen häiriö, esiintyvyys arviolta 2-3%. Yleensä se alkaa nuoruusiässä, mutta voi alkaa aikaisemmin tai myöhemminkin. Syynä pakko-oireiseen häiriöön katsotaan olevan perimätekijät ja epäedulliset oppimisprosessit. Häiriö kulkee usein suvussa. Elämänmuutos ja stressi voi laukaista oireet tai voimistaa olemassa olevia oireita.  Pakko-oireinen häiriö (OCD) voi olla pakkoajatus- ja/tai pakkotoimintopainotteista. Pakkoajatukset ovat jatkuvia, itsepintaisia ja vasten tahtoa mieleen tunkeutuvia mielikuvia, ajatuksia tai impulsseja, jotka aiheuttavat ahdistusta. Ne ovat syntyneet tavallisesta ajatuksesta, jolle on jostain syystä herkistynyt...

Julkaisimme psykologiystäväni kanssa Minä olen totta -podcastin 11.12.2021 aiheesta itseksi tuleminen. Missiona meillä on auttaa ihmisiä tutkimaan ja elämään heille merkityksellistä, aitoa ja omannäköistä elämää täydellä potentiaalillaan. Kaikki sarjan 10 jaksoa on nyt julkaistu, ja ne ovat kuunneltavissa Spotifyssä ja Google Podcasteissa . Tässä tekstissä esittelen julkaistut jaksomme.  Minä olen totta -podcast 1. Minä sytyn -jaksossa syvennytään intohimojen olemukseen, löytämiseen ja vahvistamiseen. Jakso johdattelee kuulijan omien intohimojen äärelle, pohtimaan mistä ne tulevat, mitä ne kertovat itsestä, mitä esteitä niiden tiellä saattaa olla ja mikä voisi auttaa niiden toteuttamisessa. intohimot, itsetutkiskelu, intiimiys, tärkeys, esteet, nautinto, kiinnostuksenkohteet, kokeilu, uteliaisuus, tuki, tutkimukset, homeostaasi, mielihyvä, harmonia, flow, kompromissit, ajatustyö 2. Minä kehossani -jaksossa pureudutaan vanhaan ja viisaaseen kehoon, joka viestii meille alati palautu...

Nyky-yhteiskunta haastaa meitä toden teolla, kun on niin paljon eri vimpakkeita ja vipstaakkeleita, joihin jakaa huomiota. On paljon omaksuttavaa ja opittavaa. Kognitiomme on kovilla. Hengähdystauko olisi paikallaan. Kiirettä puolustellaan monilla syillä; aika, raha, kokemukset, ylimääräinen vapaapäivä. Useilla meillä on paineinen työ ja hektinen vapaa-aika. On hankala asettua kotisohvalle rentoutumaan. Aivomme haluavat olla tehokkaat. Mutta ei terveytemme ja hyvinvointimme kustannuksella! Jos kukaan ei ole kuolemassa, ei ole aihetta kiireeseen. Ainut kiire, mikä tällä hetkellä on, on kiire rauhoittua. Rauhoittuminen tapahtuu hermoston säätelyn kautta, olemalla aikuinen sisäiselle hätäiselle lapselle.  Kiire voi olla pelkkä ajatusvääristymä. Puhutaan sisäisestä kiireestä, kiireentunnusta. Ei ole oikeasti kiire, vaan puristava olo johtuu omista sisäisistä vaatimuksista. Pitäisi esimerkiksi olla nopeasti vastaamassa työmeiliin, jotta toinen ei joutuisi odottamaan. Mistä voit olla var...

Kirjastossa on ainakin meillä päin pitkät jonot Stanley Rosenbergin kirjaan Opas vagushermon parantavaan voimaan . Sain sen käsiini kuukausien jonotuksen jälkeen. Tässä tekstissä tiivistän kirjan antia. Minulle tärkeintä oli oppia Porgesin teoriasta ja ottaa käyttööni helppoja tekniikoita, joilla pystyn edistämään rentoutumista ja palautumista arjessani. Stephen Porgesin polyvagaalinen teoria perustuu neurofysiologiaan. Teoria selittää parasympaattisen hermoston, erityisesti vagushermon vaikutusta käyttäytymiseen, tunne-elämään ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Teoria jakaa autonomisen hermoston kolmeen osaan: 1) parasympaattinen vagushermon ventraalinen haara (rauhoittuminen, palautuminen, sosiaalinen liittyminen) 2) sympaattinen hermosto (taistele-pakene, stressaava/uhkaava tilanne) 3) parasympaattinen vagushermon dorsaalinen haara (lamaantuminen, "alasajotila", toivottomuus) Lisäksi esitellään kaksi hybridihermorataa, jossa: - vagushermon ventraalinen haara ja selkäytimen...