Arjen matkassa

Toiminta ja sen terapeuttinen käyttö on tuttua meille toimintaterapeuteille. Käytämme toimintaa jatkuvasti työssämme asiakkaidemme kanssa toiminnan analyysiä tehden. Missiomme on varmistaa jokaiselle toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa. Haluamme edistää kaikkien mahdollisuutta osallistua merkitykselliseen toimintaan, ja sitä kautta edistää terveyttä ja hyvinvointia. Jokaisella on oikeus toimintaan. Toiminnan kautta aistimme ja hahmotamme maailmaa, käytämme aikaamme ja energiaamme, pidämme itsemme aktiivisina, suuntaamme tarkkaavaisuuttamme, luomme muistoja, ratkomme haasteita, pidämme huolta, tyynnytämme tarpeitamme, olemme yhteydessä itseemme ja toisiimme, vaikutamme, määritämme identiteettiämme, muokkaamme kokemusmaailmaamme ja annamme elämälle merkityksen. Haluamme toiminnan kautta luoda uutta, tasapainottaa, rytmittää, järjestää, muodostaa rutiineja, oppia, kehittyä, sitoutua, osallistua, kokea merkityksellisyyttä, nauttia, tutkia, aikaansaada, oivaltaa,

Jos asiakas tulee minulle toimintaterapiaan tavoitteenaan ruuanlaiton edistäminen, se ei kerro minulle vielä paljoa. Tämä tieto kertoo minulle lähinnä vain sen, että ruuanlaitto ei suju jostain syystä parhaalla mahdollisella tavalla. Se, millaiseen työskentelyyn lähdemme, selviää vasta myöhemmin. Yksittäinen toiminta vaatii äärettömän paljon erilaisia taitoja ja valmiuksia. Jos ruuanlaitto sujuu vaivattomasti, olet autuaan tietämätön siitä, kuinka paljon tämä toiminta edellyttää sinulta ja ympäristöltäsi. Tarvitaan riittävän sopivat geenit, valmiudet, taidot, tiedot, arvot, olosuhteet, uskomukset, motivaatiotaso, tarvikkeet, ympäristön tuki ja niin edelleen. Tässä tekstissä lähden tarkastelemaan yksittäistä toimintaa -  ruuanlaittoa -  ja ihmettelemään, miten monisyistä tämä arkipäiväinen toiminta on.  Havainnoidessani asiakkaan toimintaa keittiössä haasteet voivat näyttäytyä toiminnassa esimerkiksi näin: - asiakas ei aloita koko toimintaa - ei löydä tarvikkeita - ei yllä tarvikkeisiin

Pysähdy hetkeksi itsesi äärelle. Ota kynää ja paperia viereesi. Tarkkaile hengitystä, kehoa, tunnemaailmaasi ja ajatuksenjuoksuasi. Pane merkille ne asiat, joita kohtaan huomaat tuntevasi vastustusta, pakoilemisentarvetta, epämiellyttävyyttä tai vastentahtoisuutta. Kirjoita nämä ylös yksi kerrallaan seuraavaa odottaen. Viivy harjoituksessa muutama minuutti. Tarkastele lopuksi oloasi ja halutessasi listaasi. Mitä huomaat? Huomasit ehkä vastustelleesi mielessäsi tulevaa palaveria, alkavaa siivousurakkaa, lenkille lähtemistä, eilistä sanaharkkaa, häiritseviä ajatuksia tai kiputuntemusta. Saatoit laittaa merkille vastustelusi kehollisen vastineen, esimerkiksi leukojen kiristyksen tai puristavan tunteen rinnassa. Et ole vastusteluissasi yksin. Hankalien tunteiden ja tuntemusten keskellä on aivan luonnollista, että yritämme pyrkiä siitä eroon. Kukapa sitä mielellään kärsisi? Herkästi lähdemme kontrolloimaan tunteitamme, ajatuksiamme ja arkeamme. Haluamme takaisin koetun mukavuuden. Yritämme

Kertoessani olevani toimintaterapeutti suurin osa kysyy minulta, mitä toimintaterapeutti tekee. Ei se ihmekään ole, sillä toimintaterapia on Suomessa uudehko ammatti. Ensimmäiset Suomessa kouluttautuneet toimintaterapeutit valmistuivat vuonna 1972. Mitä toimintaterapeutti tekee? Työn painotukset riippuvat terapeutin työpaikasta, mutta toimintaterapeutti arvioi kuntoutujan toimintakykyä, tekee kodinmuutostöiden ja apuvälinetarpeen kartoitusta sekä valmistaa ortooseja. Tarvittavia taitoja ja valmiuksia vahvistetaan asiakkaalle merkityksellisten ja mielekkäiden toimintojen kautta, annetaan ohjausta ympäristöön sekä tehdään moniammatillista yhteistyötä. Missä toimintaterapeutit työskentelevät? Sairaaloissa, yrityksissä, yhdistyksissä, terveyskeskuksissa, kouluissa, hoito- ja kuntoutuslaitoksissa, päiväkodeissa, järjestöissä, palvelukodeissa, ammatinharjoittajina ja vankiloissa (muutama mainitakseni). Toimintaterapian palveluja osataan hyödyntää aina vain enemmän ja enemmän,