Sinusta on tehty huoli-ilmoitus

!! Tämä on huoli-ilmoitus !!

Olen syvästi huolissani siitä, miten kohtelemme itseämme ja laiminlyömme perustarpeitamme. Siitä, kuinka pahoinpitelemme parasympaattista hermostomme. Emme huolehdi riittävästä sisäisestä turvallisuudesta ja terveistä rajoista. Arjessamme on pahoja puutteita rentoutumistaidoissa. Emme riittävästi hoivaa ja pidä itsestämme huolta. Pidämme normaalina jatkuvaa kiirettä ja sisäistä levottomuutta, joka tuo mukanaan erilaisia mielenterveyden haasteita. Olen havainnut merkittäviä vuorovaikutusongelmia halujen ja todellisten tarpeiden - sisäisen aikuisen ja lapsen välillä, ja näillä ristiriidoilla on merkittävä vaikutus kasvuumme ja kehitykseemme. Ruudun ja muiden päihteiden liiallinen käyttö sekä oman toiminnan ohjailun haasteet ovat tuoneet mukanaan laaja-alaisia itsesäätelyn ongelmia. On ollut pitkään jo esillä selkeää globaalia jaksamattomuutta, jolla on iso negatiivinen vaikutus läheisiimme ja elinympäristöömme. Avun ja tuen pyytäminen sekä vastaanottaminen on vaikeaa, vaikka selkeä tarve olisi. Tuen tarve on kiistaton.

Haluan tällä tekstillä herätellä kiinnostusta itsestä, ja sitä kautta toisista ja ympäristöstä. Tämä on sisäisen aikuiseni puheenvuoro ja avunanto. Toivon ensin havahtumista ja pysähtymistä. Sitten oman toiminnan tarkastelua ja kyseenalaistamista. Lopulta todella toivon sisäistä muutoshalua sekä erityisesti käyttäytymisen ja toimintatapojen muutosta kohti yhteistä hyvää.

Ota hyvä asento. Hengitä kerran syvempään. Kuvittele tätä tekstiä lukiessasi jonkun sinulle tärkeän henkilön tai hahmon ääni, jolta otat mielelläsi neuvoja vastaan. Ehkä hän on lempeä ja sopivan määrätietoinen. Hyvää tarkoittava auktoriteetti. 

Sinulle on saapunut kirje.

Hei rakas sisäinen lapsi!

Mitä kuuluu? Mitä kaikkea olet touhunnut? Miten olet voinut?

Toivottavasti sinulla oli miellyttävä herätä tänään uuteen päivään. Jospa sinulla on nyt levollinen ja hyvä mieli lähteä päivän askareisiin sekä riittävästi virkeyttä ja virtaa itsellesi mieluisiin juttuihin illemmalla. Toivon, että olet voinut nauttia sydämesi kyllyydestä kaikesta siitä, mitä rakastat ja mistä nautit tässä elämässä! Onhan iltasi säilyneet ihanan raukeina ja unesi suloisina? Onhan sisäinen aikuinen, vanhempasi, muistuttanut sinua juomaan tarpeeksi vettä ja syömään hyvin? Levähtämään pitkin päivää ja olemaan jouten? Tylsyydentunne on tärkeä, älä unohda sitä! Onhan huolehdittu muistakin tarpeistasi? Leikkimisestä? Muiden kanssa olemisesta? Ja ennen kaikkea itsesi kuuntelemisesta! Olethan turvassa ja lämmössä? Saanut itkeä jos on itkettänyt? Eihän kukaan kohtele sinua kaltoin? Muista kertoa, jos on! Jollekin turvalliselle aikuiselle. Toivottavasti turvallinen aikuinen löytyy hyvin läheltä. Luottamus ja turvautuminen sisäiseen vanhempaan, joka saattaa aina uudestaan ja uudestaan tasapainoon sieltä poiketessaan muualle, antaa perusturvaa ja rauhaa. Muista, että sinulla on oikeus saada apua sisäiseltä vanhemmaltasi itsesäätelyyn! Vanhemman tehtävä on pysäyttää tarpeen tullen ja laittaa rajat. Ohjata muualle. Se on rakkautta. Listasin alle tärkeitä asioita, mitkä sisäisen vanhempasi on tärkeä sisäistää osaksi teidän arjen matkaa.

Rakkain terveisin,
sisäinen vanhempi.

PS. Mikäli sinusta tuntuu, että vanhemmallasi ei ole riittävästi voimavaroja huolehtia palautumisestasi ja hyvinvoinnistasi, hae apua!

Fysiologinen itsesäätely 🤍

Palautumisen peruspilarit ovat uni ja lepo, ravitsemus sekä sopiva aktiivisuus, ja näistä uni on tärkeimmässä roolissa. Tämä ei liene uutta tietoa kellekään, mutta näistä herkästi karsimme. On kaikkea mielenkiintoista ja perustarpeet kärsii. Sisäinen lapsi huutaa illalla "En halua mennä nukkumaan!", ja annetaan hälle periksi. Kyllä viikonloppuna ehtii korjata tilannetta... sitten lomalla... Kannustan olemaan kiinnostunut levähtämisestä ja antaa sille iso painoarvo. Seuraavan kerran kun lapsesi maanittelee katsomaan vielä yhden jakson lempisarjaa, muistuta jämäkän lempeästi että tarjolla on ilmaista aivojen korjaushoitoa ja saata itsesi vuoteeseen. Vinkkejä uneen liittyen voit lukea aiemmasta postauksestani Energiatasapaino ja vireystilan säätely. 

Onko kehosi nesteytetty ja ravittu? On jollain tasolla ikävää, että jano tulee vasta kun on jo kuivahtanut, ja kylläisyys tulee epäterveelliselläkin aterialla. Hermosto hälyttää vasta, kun asiat ovat menneet jo pidemmän aikaa heikosti, eikä silloinkaan ihan suoraan. On tietenkin onni ettemme heti sairastu, ellei kunnon ravintoa ja nesteytystä ole tarjolla, mutta ehkä tarvitsisimme vähän suorempaa palautetta elimistöltä, että nyt ei mene ihan putkeen tällaisen polttoaineen kanssa. Tai tällaisella rytmillä. Kävin mittauttamassa omat ferritiiniarvot, ja matalat olivat. Tein pienen mutta ison muutoksen arkeeni; lopetin lounaskahvin ja korvasin sen vahvalla C-vitamiinilla (kahvi heikentää ja C-vitamiini edistää raudan imeytymistä). Ja olo on parempi jo yhden viikon jälkeen. Lisäksi veden juontia edistämään ostin toimivamman vesipullon. Mietin myös hälyjen asettamista puhelimeen veden juomisen muistamiseksi. Pienillä asioilla voi tehdä merkittävää vaikutusta omaan jaksamiseen. Vinkkejä tähän teemaan löytyy lisää aiemmasta postauksestani Energiatasapaino ja vireystilan säätely. 

Liikutko kehomielen mukaan? Vai vääntäydytkö tekemään jotain jostakin joskus sinulle opetettua ilman, että kysyt itseltäsi tuntuuko tämä oikealta juuri nyt? Jouduin hakemaan pitkään liikunnan iloa takaisin huonojen koululiikuntakokemusten jälkeen. Peruskoulussa ei opetettu minuuttiakaan kuuntelemaan itseä, vaan oli pakko tehdä mitä milloinkin käskettiin, oli tilanne mikä tahansa. Tai ainakin tällainen muistijälki on jäänyt. Käänteentekeviä ovat olleet kohdallani jooga- ja bodymindcarekurssit, joiden avulla olen oppinut kuuntelemaan kehomieleni viestejä sekä liikkumaan tietoisemmin ja itsemyötätuntoisemmin. Kuinka hermostoystävällinen sinä olet? Vinkkejä löytyy aiemmasta postauksestani Energiatasapaino ja vireystilan säätely. 

Kognitiivinen itsesäätely 💙

Tämä itsesäätelyn osa-alue lienee tärkein nykyihmiselle. Pidämme normaalina tauottomuutta, keskeytyksiä, tietotulvaa, ylikuormitusta ja ruuduilla jatkuvaa olemista. Pidämme sympaattisen hermostomme alati aktiivisena, ja olemme kierroksilla vaikka makoilisimme sohvalla. Sanoisin että suurin palautumisen haaste ovat ruudut. 6-12-vuotiaille suositellaan max 2h ruutuaikaa koulutyön ulkopuolella, ja tämä olisi hyvä turvaraja myös vanhemmille. Nopeiden dopamiinien himo/riippuvuus on iso yhteiskunnallinen ongelma. Ruudulla aivot joutuu tekemään hirvittävän paljon näkymätöntä työtä etsiessään merkityksellistä sisältöä kaiken muun seasta. Silti monet käyttävät arvokkaat hengähdystauot somettamiseen. Somettamisesta aivot tarvitsisivat taas uuden tauon, mutta yleensä sen päätteeksi aivot joutuvat uuteen työhön tauotta. Millainen olostasi tulee, kun olet hetken ilman ärsykkeitä, ruudulta tai muuten? Alkaako sisäinen lapsi vaatimaan nopeasti stimulusta? Olen joutunut tietoisesti itsekin rajaamaan omaa ruudunkäyttöä. Hauskoihin kissavideoihin  uppoutuu ja ajantaju menee. Tylsyydentunnetta ei ehdi syntyä, ja hermosto on alati virittyneessä tilassa. Säädin puhelimeni "älä häiritse"-tilaan, ja säätelen sitä kuka/mikä saa minun rauhaani keskeyttää. Ehtii myöhemminkin.

Huh, olisiko nyt pienen tauon aika? Turrukkeet ja stimulantit pois! Kohtaa minitylsyys ja tarkkaile vireystilaasi. Voit sen jälkeen jatkaa lukemista.

Emotionaalinen itsesäätely 💗

Aivot suojelevat meitä epämukavuudelta. Se on niiden tehtävä. Aikuisen on kuitenkin tiedettävä, että epämukavuuden välttely ja turruttaminen lisää ja pitkittää kärsimystä. On sisäisen aikuisen velvollisuus ohjata lapsi henkisen kivun äärelle ja auttaa kohtaamaan epämukavatkin tunteet, vaikka sisäistä lasta pelottaakin. Toivottaa jokainen tunne tervetulleiksi ja elää ne läpi. Muutoin ne tulevat aina takaisin. Jos voimavarasi eivät riitä kohtaamaan tunteita tai valmiutesi eivät yllä, on haettava apua. Mitä tarpeita sinulla on tyydyttämättä?

Sensorinen itsesäätely 💜

Ooooooh miten hyvältä tuntuu!! Vai tuntuuko? Tämä itsesäätelyn osa-alue on erityisen tärkeä aistiherkille. Siitä on oma teksinsä, josta ammentaa vinkkejä, mutta lyhyesti tässä. On tärkeä tulla tietoiseksi omista aistikuormittajista ja -miellyttäjistä. Mitä kuulo-, näkö-, tasapaino-, liike-, tunto-, haju- ja makuaistimuksia fiilistelet ja voisit lisätä arjessasi? Mikä taas tuntuu epämiellyttävältä? Voisiko joitain muokata, vähentää tai poistaa? Voit lähteä miettimään aistikanava kerrallaan arjen osa-alueita seksuaalisesta kanssakäymisestä kotielämän askareisiin eri toimintaympäristöissä ja suunnitella, miten säädellä elämääsi nautinnollisemmaksi.

Sosiaalinen itsesäätely 💚

Millainen sosiaalinen patteri sinulla on käytössä, ja paljonko siinä on tällä hetkellä virtaa? Latautuuko se kuinka nopeasti, ja millä tavoin? Kuinka voimakas on oman ajan tarpeesi? Onko sosiaalisia kohtaamisia liikaa, liian vähän vai sopivasti? Mistä huomaat vaihtelut? On ehkä helpompi tulla toimeen sosiaalisen ähkyn kanssa. On sanottava ei, tai perua tapaaminen. "En tulekaan, tarvitsen omaa aikaa, nähdään toiste." Kipeämpää on yksinäisyys, mikä on valitettavan yleistä ja verrattavissa kipuaistimukseen. Minkä harrastuksen tai yhteisön pariin voisit hakeutua? Voisitko hakea mukaan ystävä- tai vertaistukitoimintaan? Soittaa tai laittaa viestiä tutulle? Tai tukeutua auttavaan puhelimeen/chattiin? Hakea ammattiapua? Mielenterveystalolla on matalan kynnyksen omahoito-ohjelma yksinäisyyteen. Löytyisikö sieltä jotain tilanteeseesi? Tiedän, ettei ole yksinkertaista. Voimia etsintään. Etsi niin kauan kunnes saat tarvitsemaasi tukea, kohtaamista ja läsnäoloa!

Motivationaalinen itsesäätely 💛

Tiedätkö, mitä tarvitsisit oikeasti juuri nyt, ja pidemmällä tähtäimellä? Yllä olevan tasapainomittarin avulla voit eritellen arvioida kuormitustasoasi; mitä on liikaa ja mitä liian vähän. Fyysistä epätasapainoa voi olla esimerkiksi liian vähäiset unet tai ruokaähky. Kognitiivisen kuormituksen oireita voivat olla keskittymiskyvyttömyys ja muistiongelmat, tai äärimmäisen tuskastuttava, pidempiaikainen tylsyys. Emotionaalinen kuormitus voi oireilla ahdistuksena ja masennuksena, kun taas sen vähäisyys ilottomuutena. Sensorisesta ylivirittyneisyydestä voi kieliä esimerkiksi kutina tai puristava tunne ja alivirittyneisyydestä vaikka halipula. Sosiaalinen epätasapaino vaihtelee sosiaalisen ähkyn ja yksinäisyydentunteen välillä.

Tiedostaminen on ensiaskel muutokseen. Sen jälkeen kysytään toimeenpanovalmiuksia ja -taitoja. Ja malttia sisäisen lapsen kanssa, oli reaktio sitten hyökkäys, pakeneminen tai lamaantuminen. Oman toiminnan ohjaamiseen ja itsesäätelyyn vaikuttaa miljoona eri tekijää; ihan siitä lähtien, miten on ymmärretty, kohdeltu ja ohjailtu lapsena. Lapsuuden huolenpitotavat vaikuttavat usein pitkälle aikuisuuteen ja siihen miten itse itseään ohjailee. Menneisyyden kokemusten lisäksi itsesäätelytaitoihin vaikuttavat mm. persoonallisuuspiirteet, mallioppiminen, hormonit, hermostollinen tila, itsetuntemus, impulssikontrolli, muiden tarjoama tuki ja ympäristön ärsykkeet. Kuinka rakentavasti itsellesi puhut? Onko se todella sinun ääni, vai kenties jonkin kasvattajasi ääni? Tekeekö se hyvää sinulle, edistääkö tavoitteitasi mukaista toimintaa? Miten kohtelet itseäsi, kun aikomuksesi menee mönkään?  Ohjaudutko ulkoa vai sisältäpäin? Onko käytössä palkkio-rangaistus-tekniikka tai muu? Edistääkö se minäpystyvyyttäsi, kannustaako yrittämään uudelleen?

Syy-seuraussuhteiden äärelle pysähtyminen on yksi hyvä tapa kyseenalaistaa omia toimintamalleja, päivittäisiä rutiineja ja voimavarojen kulutustottumuksia. Vahvistuvatko voimavarasi arjessa, vai pitääkö sinun kiinnittää aika ajoin erityistä huomiota omaan palautumiseen? Toimitko pääosin arvojesi mukaisesti, vai tuntuuko jokin elämässä puuttuvan tai olevan liikaa? Jos näet, että jokin asia olisi ehdottoman tärkeää, muttet saa tehtyä sen eteen asioita (kun sisäinen lapsi ei halua!), pysähdy kuuntelemaan mitä hällä on kerrottavana. Impulsiivisten toimintayllykkeiden alta löytyy jokin täyttymätön tarve. Tarvelista löytyy täältä. Lapsen tullessa kuulluksi sen uhmatila laimentuu, ja resursseja jää enemmän toteuttaa ja säädellä juuri niitä asioita, joita sinä elämässäsi oikeasti tarvitset.

Toiminnan ja itsen säätely ei ole aina suinkaan helppoa. Joissakin kohdissa se lutviutuu sujuvammin, osassa kohtaa tuntuu ettei elämä ole omissa hyppysissä. Apua on tarjolla. Esimerkiksi toimintaterapialla on mahdollisuus vahvistaa toiminnanohjausta, itsetuntemusta ja -säätelyä sekä impulssikontrollia. Terapiassa voidaan tarkastella ja vahvistaa sisäisiä tekijöitä, jotka tukevat merkityksellistä arkea sekä muokata ympäristöä tukevammaksi niin, että energia ja voimavarat suuntautuvat askel askeleelta tarkoituksenmukaisesti, mielekkäästi ja merkityksellisesti yksilöllisten tarpeiden mukaan.